Aikuisia kasvattamassa

12522064184_ef9429bf4a_b

UUSIA TUULIA Yleinen ja aikuiskasvatustiede on siitä hauska oppiaine, että kukaan ulkopuolinen ei tiedä siitä mitään – vääriä käsityksiä luokanopettajista lastenhoitajiin kyllä riittää. Joskus epävarmoina hetkinä tuntuu, etten itsekään tiedä, miten selittää opiskelemaani. Kohta kaksi vuotta kasviksena on opettanut sata ja yksi tapaa väistää kysymys ”mikä sinusta tulee isona?”, ja toiset samanmoiset epämääräiset määritelmät sille, mitä opiskelen. Päivästä riippuen se on jotain opettamisen, kouluttamisen, kehittämisen ja johtamisen väliltä. Aina perään totean: ”Meistä voi tulla vähän mitä vain”, jotten vaikuttaisi vain epätoivoiselta tulevalta akateemiselta työttömältä.

Voisin käyttää kaikki tekstiini varatut kolmetuhatta merkkiä kertomalla lukuisista erilaisista opiskelemillani kursseilla vilahtaneista teemoista, jotka ainakin hipaisevat aikuiskasvatusta, mutta sen sijaan otan käsittelyyn vain yhden: elinikäisen oppimisen (käsi ylös sinä kurja kasvatustieteilijä, joka olet onnistunut sivuuttaman tämän termin kokonaan opintojesi aikana!). Wikipedia, opiskelijan pahin vihollinen, määrittelee sen ”ideaksi, jonka mukaan ihminen oppii koko ajan elämänsä ikävuosina ja hänen tulisi opiskella uutta koko ajan esimerkiksi työn ohella”. Tähän käsitteeseen itse näen aikuiskasvatuksen ja sen merkityksen tiivistyvän.

Uskon, että oppiminen on iästä riippumatta voimauttava kokemus, jonka hyödyt eivät ole mitattavissa vain CV:hen listattavissa taidoissa. 

Elinikäinen oppiminen vastaa muuttuvan työelämän haasteisiin, jossa vallitsee jatkuvan kehittymisen ja uuden oppimisen tarve. Työsuhteet ovat määräaikaisia ja projektiluontoisia, teknologian kehitys mahdollistaa uudet työnkuvat sekä toimintaprosessit ja oppiva organisaatio on yhden jos toisenkin yrityksen toivetila. Tämä murros tarjoaa myös monille meille tuleville kasvatustieteilijöille työpaikan: me koulutamme ja kehitämme, olemme puskureita muutosten ja työntekijöiden välissä. Toisaalta elinikäinen oppiminen ei edusta minulle vain työelämän muutosta ja yksi tutkinto ei enää riitä -ajattelua, vaan henkilökohtaisempaa syytä opiskella kasvattaakseen itse itseään. Uuden oppiminen ei välttämättä tarkoita uuden tietokoneohjelman opettelua työtä varten vaan oman itsensä haastamista ja oppimisen riemua. Uskon, että oppiminen on iästä riippumatta voimauttava kokemus, jonka hyödyt eivät ole mitattavissa vain CV:hen listattavissa taidoissa. Aikuiskasvatus ei siis ole vain toisten aikuisten  – vaan itse asiasssa juuri oman itsensä –   kasvattamista.12272256835_1b59b45f1e_b

Oppiaineemme ehdoton lempparini ja sivuainetta ohjaava mielenkiinnon kohteeni on johtaminen. Silti mahtavinta kasvatustieteessä on mielestäni se, ettei muiden tarvitse olla pätkääkään kiinnostunut siitä – jokainen luo omat merkityksenantonsa aikuiskasvatukselle ja suuntaa opintonsa ja myöhemmin oman uransa sen mukaan. Ajoittain ahdistavaa ja epävarmuutta herättävää, kyllä, mutta myös vapauttavaa. Emme ole sidottuja tiettyihin aloihin vaan voimme ujuttaa osaamisemme juuri sinne, mikä tuntuu sillä hetkellä kiinnostavalta, innostavalta ja oikealta. Valmiiden vastausten tai polkujen puuttuminen ei ole heikkous, vaan mahdollisuus miettiä muutaman (tuhatta) minuuttia kauemmin, mikä on juuri minun valtatieni. Toista tismalleen samanlaista kasvatustieteilijää ei varmastikaan tule vastaan!

Syy, miksi lähdin joulukuussa mukaan Aikuiskasvatuksen Killan hallitukseen, onkin juuri tässä. Alamme on kiltisti sanottuna hajaantunut ja laaja, joten suhteiden luominen sekä toisiin kasviksiin että tuleviin työelämäkontakteihin on tärkeää. Työelämään tutustuminen ja aikuiskasvatuksen näkyminen konkreettisesti työssä vähentävät ahdistusta siitä, ettei meistä ikinä tule mitään – eihän työkkärin sivuillakaan koskaan haeta nimenomaan ”kasvatustieteen maisteria”! Suurin motivaatio hallituspestiin hyppäämiseen on kuitenkin halu luoda entistäkin kiinteämpää ja aktiivisempaa opiskelijayhteisöä. Sellaista, jossa voimme yhdessä pohtia, mistä tässä kaikessa onkaan kyse!

Anni Klutas
Toisen vuoden elinikäinen oppija, uusi hallituslainen ja Elon freelance-toimittaja

Mainokset