Valintoja – Päätoimittajan terveiset

 UUSIA TUULIA Uusi vuosi, uusi ELO-lehti, uusi AKK:n hallitus. Paljon uutta. Mitä kasvatustieteilijä voisi sanoa uusien haasteiden edessä olevalle aikuisenalulle? Kehity, reflektoi ja opi? Ehkä. Oleellista on, että uudet haasteet ovat aina rohkeiden valintojen seurausta. Haluan uutena päätoimittajana kertoa vähän omasta polustani ja siitä, mitä päivitetty ELO-lehti voi uuteen vuoteesi tarjota.

Aloitin opintoni kasvatustieteen parissa syksyllä 2011. Tätä ennen olin näpytellyt tietokoneita muutaman vuoden Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa. Viimeistään kesätöissä lastenleirillä ymmärsin, että pidän ihmisistä tietokoneita enemmän. Kaipasin muutosta. Yleinen ja aikuiskasvatus kuulosti arvokkaalta mutta sopivan pehmeältä ja epämääräiseltä koulutusohjelmalta itseään etsiskelevälle nuorukaiselle. Kokeillaan ja katsotaan, ajattelin, ja onnekseni onnistuin pääsykokeissa siten, että pällistelin seuraavana syksynä Siltavuorenpenkereen pöllöpatsasta. Kumpikin oli yhtä ihmeissään.

mikkis futuroValintani seurauksena tutustuin muutaman vuoden tutkivaan työtapaan, oppimisen ja opetuksen teoriaan, työelämän oppimiseen, organisaatioiden kehitämiseen ja koulutuksen sosiologiaan. Havaitsin opintomme… monipuolisiksi. Ymmärsin tämän tarkoittavan laaja-alaista asiantuntijuutta, jota voi toisaalta olla vaikea kiteyttää sitä tiedusteleville skeptikoille. Pääsin markkinoimaan osaamistani niin työnhaussa kuin sukujuhlissakin: ”Jos ei opettaja, niin mikä sitten?”, oli kysymys, johon vastaaminen vaati aina pinnistelyä ja nieleskelyä. Epäilyä oli nimittäin tarpeeksi jo omasta takaa. Ehkä ne tietokoneet sittenkin…

Hämmennyksellä on siis funktio: se johtaa valintoihin, ja vasta valinnat johtavat oppimiseen

Epävarmuus ja hämmennys ovat kasvatustieteilijälle ja -tieteille keskeisiä tunnetiloja. Väitän, että niillä on myös oma tärkeä merkityksensä. Viime syksyllä kävelin opintoneuvojan luokse purkamaan sivuainevalintaan liittyvää hämmennystäni. Mikä minua kiinnostaa? Mikä minusta tulee isona ja mikä sivuaine tukee osaamistani? Ja mitä ihmettä maailmassa tapahtuu nyt tai kolmen vuoden päästä kun valmistun? Opintoneuvoja Anni Läntelä jakoi kanssani hienon ajatuksen siitä, että juuri se, että joutuu ratkaisemaan tällaisia omaan kehitykseen ja identiteettiin liittyviä valintoja, on keskeinen osa kasvatustieteilijän osaamista. Se nimittäin lisää ymmärrystä tutkimuskohteistamme ihmisistä. Hämmennyksellä on siis funktio: se johtaa valintoihin, ja vasta valinnat johtavat oppimiseen. Siksi ei ole syytä pelätä sitä, että ihminen ei ole tietokone. Siksi epävarmuutta on syytä juhlia.

Usein valinnat tuntuvat rationalisoinnista ja tavoitteiden asettamisesta huolimatta tapahtuvan lopulta uskon loikan varassa. Kuten tämä päätoimittajuus. Tiesin toki pitäväni kirjoittamisesta ja haluavani kehittyä siinä lisää, mutta päätös syntyi silti melko impulsiivisesti kutkuttelevan jännityksen saattelemana. Kokeillaan ja katsotaan, ajattelin, ja aloin tärisevin käsin perehtyä WordPress-ohjelmiston saloihin.

Päätoimittajan ohella uudistunut on myös Elo, joka ilmestyy tästä lähtien tällä sivustolla blogimuotoisena. Luet nyt lehden ensimmäistä teemaa nimeltä UUSIA TUULIA. Kaikkeen uuteen liittyy epävarmuus. Teemanumero sisältääkin kaksi kasvatustieteilijän osaamista reflektoivaa, osin juuri epävarmuudesta ja muutosvalmiudesta ponnistavaa artikkelia alastamme. Toinen pyrkii tarjoamaan identiteettiimme opiskelijan, toinen enemmänkin työ-elämän näkökulman. Näiden juttujen lisäksi uutuuksia tarjoaa Aikuiskasvatuksen Killan tuoreen hallituksen esittely sekä uuden puheenjohtajan haastattelu. Tänä keväänä Elosta ilmestyy vielä kaksi laajempaa teemaa, minkä lisäksi julkaisemme yksittäisiä juttuja teemojen välillä. Tee lehdellemme palvelus: tallenna sivu selaimeesi, palaa tänne jatkossakin, ja kun tunteita herää, niin kerro siitä palautteella! Vain sillä tavoin asetat lehden haasteiden eteen, jolloin se vähitellen kiteytyy kohti uutta muotoaan.

Oli kyse sitten identiteetistäsi, sivuainevalinnastasi tai jostain muusta möröstä, jonka edessä polvet hieman tutisevat, niin ohjeeni on tämä: tee valintoja ja opi seurauksista. Aikuiskasvatuksen perusorientaatio muodostuu siitä viisaudesta, joka on opittu epävarmuuden, omien kriisien ja ajatteluprosessien kehittymisen kautta. Kokeilkaa ja katsokaa, tai ehkä paremminkin: kokeilkaa ja oppikaa!

Valintojen täyteistä, myöhäistä uutta vuotta kaikille!

Mikko Eloholma
Päätoimittaja

Advertisements