Sivuaine-esittelyssä työpsykologia ja johtaminen

MITÄ SIVUAINEEKSI? Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella on mahdollista opiskella työpsykologian ja johtamisen pitkä ja lyhyt sivuaine. Pitkä sivuaine koostuu tuotantotalouden perusopinnoista (25 opintopistettä) sekä syventävistä työpsykologian ja johtamisen aineopinnoista (35 opintopistettä).

Opiskelemaan pääsee hakemalla joustavaa opinto-oikeutta (JOO). Hakemusta varten on oltava kasvatustieteiden perusopinnot suoritettuna. JOO-hakemukset käsitellään keväisin ja syksyisin, ja haku tapahtuu JOOPAS-palvelun kautta tästä linkistä.

Opiskelussa korostuvat yritysnäkökulma sekä ihmisläheinen johtaminen. Opiskeluympäristö tarjoaa hyvät tilat, monipuolisen kurssivalikoiman sekä hyvät opiskelijahintaiset ruoat.

10014908_709710352407601_2115230103_n

A?!

Aallon yksi vahvimmista puolista on sen käytännönläheinen ote työmaailmaan. Monet kasvatustieteilijät vierastavat ajoittain opintojemme konkretian puutetta ja mikä olisikaan parempi tapa tuoda tasapainoa opintoihin kuin käytännön näkökulma. Sivuaineeseen on tullut syyslukukaudesta 2013 lähtien muutoksia: suoritettaessa pitkää sivuainetta tulee sivuaineopiskelijan käydä tuotantotalouden peruskurssit. Näitä peruskursseja tulee käydä noin 25:n opintopisteen verran, jonka jälkeen loput 35 opintopistettä voi käydä vapaavalintaisesti työpsykologian ja johtamisen aineopinnoista.

Opiskelemaan pääsee suorittamalla ensin oman pääaineemme perusopinnot, jonka jälkeen on mahdollista hakea joustavaa opinto-oikeutta. Jos perusopinnot eivät ole suoritettiuna, päätös todennäköisesti hylätään. Vaikka JOO-hakemuksessa kysytään perusteluita kyseisen aineen opiskeluun, ei suureen myyntipuheeseen ole tarvetta: riittää, kun mainitset haluavasi liittää tutkintoosi joko lyhyen tai pitkän sivuaineen työpsykologiasta ja johtamisesta, eikä sitä tarjota Helsingin yliopistossa. JOO-hakemukseen tulee täyttää kaikki kurssit, joita haluat opiskella, joten Aallon opinto-opasta kannattaa selata hakemusta tehdessä tai olla yhteydessä vanhempaan opiskelijaan, joka opiskelee jo työpsykologiaa ja johtamista. Ensimmäisellä hakukerralla voi opinto-oikeutta saada vain 28:n opintopisteen verran, joten laajaa sivuainetta varten tulee JOO-haku tehdä muutamaan kertaan (yleensä jatkohakemukset hyväksytään aina automaattisesti, jos ensimmäinen hakemus on hyväksytty). Yhteyshenkilönä Aalto-yliopistolta toimii Sari Salmisuo, joka vastailee kaikenlaisiin kysymyksiin, muun muassa liittyen Aalto-yliopiston kurssitarjontaan.

Opiskelu Aallossa on antoisaa, vaikka eroaakin varsinkin tuotantotalouden peruskursseilla paljon kasvatustieteellisestä tyylistä. Tuotantotalouden peruskurssilla tehtävänämme oli perustaa kuvitteellinen ravintola ja käydä tarkkaan läpi, millainen liiketoimintasuunnitelma veisi juuri ryhmätyössämme syntyvän ravintolan voittoon. Ihminen ryhmässä -peruskurssilla käsiteltiin ryhmän toimintaa organisaatiossa ja yksilöiden käyttäytymistä näissä ryhmissä. Jälkimmäisen kurssin aiheet käsittelevät juuri enemmän työpsykologian maailmaa, joka on varmasti jokaiselle työmaailmaan vähänkin tutustuneelle kiehtova aihe. Kaikki vastaantulevat aiheet ovat olleet vähintään kiehtovia, mutta opiskelutottumusten vuoksi jotkut konkreettiset laskemiseen liittyvät tehtävät ovat saattaneet aiheuttaa astetta tiukempaa pähkäilyä. Vertaistuella niistäkin on tosin selvitty!

Opetus koostuu usein massaluennoista, ryhmätöistä sekä erilaisista harjoituksista, joita voi pähkäillä yksin tai ryhmässä. Tuotantotalouden peruskursseilla osallistujia on useita satoja, joten opetus ei ole kovin henkilökohtaista, mutta työpsykologian opintoihin päästessä ryhmäkoot pienenevät rajusti ja opetus on lähiopetusta, keskustelua ja oikeaa kontaktia luennoitsijan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Yksi Aallon isoista plussista on kurssiassistentit eli usein vanhemmat opiskelijat, joilta voi sähköpostitse tai kasvotusten kysyä tukea ja apuja, mikäli kurssilla jokin asia aiheuttaa epävarmuutta tai ahdistusta. Assistentit tai “assarit” myös jakavat opettajien taakkaa tehokkaasti, minkä vuoksi kurssien sisällöistä saadaan melko laajojakin.

1911816_709710392407597_1227373393_n

Paikallinen Minerva-tori

Tuotantotaloudessa opittavat taidot yhdistyvät hyvin kasvatustieteilijän tutkimukselliseen otteeseen. Erityisesti hyödyt tulevat esiin yritysmaailman tarkemmassa ymmärtämisestä: millaisiin asioihin yrityksen toiminta tähtää ja kuinka tavoitteisiin päästään? Työpsykologian ja johtamisen kursseilla pureudutaan tarkemmin organisaation johtamiseen ja kehittämiseen, uusiin organisaation ja työn muotoihin (verkostot, globaalit työyhteisöt, teknologian kehittymisen merkitys työnteolle), työhyvinvointiin sekä ryhmien ja ihmisten motivointiin ja näiden resurssien ideaaliin hyödyntämiseen. Kaikessa on mukana käytännön näkökulma: esimerkiksi kehittämisen teoriat eivät jää elämään omaa elämäänsä jonnekin esseen sivuille, vaan niitä avataan oikeiden konsulttien ja kehittäjien case-esimerkeillä.

Oppiaine on ainakin nimensä puolesta lähellä valtiotieteellisen tiedekunnan johtamista, minkä vuoksi moni voi ihmetellä sivuainevaihtoehtojen eroja. Kuten aiemmin todettiin, sisältää Aalto-yliopiston sivuainekokonaisuus nykyään paljon myös tuotantotaloutta, jota valtiotieteellisessä tiedekunnassa ei käsitellä. Myöskään työpsykologia ei oikeastaan kuulu valtsikan johtamisen piiriin. Aallossa painotetaan enemmän käytännön tilanteita ja yritysjohtamista, kun taas valtsikan johtaminen on yliopistolle leimallisesti teorialähtöisempää ja painottuu yksityisen sektorin ohella myös julkiselle puolelle. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan ei luonnollisesti tarvitse JOO-oikeutta, joten epäröijä voi helposti käydä katsastamassa johdantokurssin tarjonnan itse.

Aloittaessamme opiskelut Aallon puolella olivat asiat aika sekaisin kasvatustieteilijöiden näkökulmasta. Kurssivalintoihin ja opintorakenteeseen liittyi epävarmuutta, eivätkä asianomaiset yhteyshenkilötkään pysyneet tilanteissa ajan tasalla. Kiersi jopa huhu, että tämä sivuainemahdollisuus lakkautettaisiin. Myöhemmin on kuitenkin selvinnyt näiden huhujen paikkansapitämättömyys: sivuaine on yksi Aallon suositumpia, eikä sitä haluta lakkauttaa.

Rakennemuutoksen tuomiin epävarmuuksiin turhautuneena päätti toinen allekirjoittaneista perustaa kasvatustieteilijöille oman tukiryhmän Facebookiin. Ryhmän nimeksi tuli ”A(pua)! – Kasvisten aaltoileva tukiryhmä”. Kaikki kasvatustiedettä opiskelevat ovat enemmän kuin tervetulleita ryhmään. Ryhmä perustuu vapaaehtoiseen toimintaan, kuten opiskelijoiden tapaamisiin, lukupiireihin ja yksinkertaisesti stressaavien asioiden ja kysymysten läpikäymiseen. Suunnitteilla on ollut myös Aalto-yliopiston opiskelijaympäristöihin tutustuminen, jotta Otaniemi kaikessa laajuudessaan tulisi tutuksi ja turvalliseksi ympäristöksi opiskella. Allekirjoittanut ja muut opiskelijatoverimme toivoisivat lisää jäseniä ryhmään, jotta toimintaa voitaisiin järjestää tulevaisuudessakin ja kasvatustieteilijöiden kynnys opiskella Otaniemessä ei olisi liian korkea.

Jouni Vainio
Toisen vuoden opiskelija, joka perusti tuotantotalouden kurssilla terveysruokaa tarjoavan Pinkki kota –ravintolan.

Anni Klutas
Toisen vuoden opiskelija, joka on kokenut terapeuttiseksi sen, kun tutkimuskysymyksiin on vain ja ainoastaan yksi oikea vastaus.

Advertisements