Sivuainepaniikki? Ei hätää, me autamme!

sivuaineet

MITÄ SIVUAINEEKSI? Meille kasvatustieteilijöille ajatukset tulevasta työurasta tunnetusti aiheuttavat epävarmuutta ja ahdistusta. Ei hätää, tässä hyvä vinkki: sivuainevalinnoilla voit profiloitua, suuntautua ja erottautua  kasvatustieteilijänä! Helpottiko?

Sivuaineet todella ovat hyvä tapa profiloitua kasvatustieteilijänä, mutta mitkä sivuaineet? Miten minä löydän juuri ne mielenkiintoiset ja tulevan työelämän kannalta relevantit sivuaineet? Miten rakennan tutkinnostani mielekkään ja positiivisella tavalla erottuvan?

Älä hätäile. Elo ja Kilta auttavat.

Kilta järjesti 25.2. sivuaineillan, jossa tuttuun tapaan akateemisesti vanhemmat opiskelijat kertoivat  sivuaineistaan omien kokemustensa kautta. Illassa esiteltiin mm. työpsykologiaa ja johtamista, valtsikan  sosiaalitieteitä, tilastotiedettä, johtamisen sivuainekokonaisuutta, yhteiskuntapolitiikkaa,  erityispedagogiikkaa, käytännöllistä filosofiaa ja psykologiaa.

Lyhyiden esittelyiden jälkeen kuuntelemaan tulleilla oli mahdollisuus kysyä meiltä sivuaineiden lukijoilta  tarkempia kysymyksiä. Olin itse puhumassa sosiaalipsykologiasta, jota luen pitkänä sivuaineena.  Kiinnoistuin sosiaalipsykologiasta jo ennen kuin hain lukemaan kasvatustieteitä. Sosiaalipsykologia innosti minua myös kasvatuksen näkökulmasta,  onhan oppiminen sosiaalinen ilmiö. Luin perusopinnot myös sosiologiasta, mutta kovan harkinnan jälkeen päädyin kurssisisältöjen perusteella jatkamaan juuri sosiaalipsykologiaa.

Omaksi pettymyksekseni ketään sivuaineillassa ei tällä kertaa kiinnostanut sosiaalipsykologia. Minun oli tyydyttävä mielenkiintoisiin keskusteluihin sosiologiasta sivuaineena samalla, kun työpsyka ja johtaminen keräsi moninkertaisesti innokkaita kyselijöitä.

Trendejä on aina ja kestosuosikit pysyvät. Työpsykologia ja johtaminen tuntuu olevan yksi näistä kestosuosikeista. Kasvatustieteilijöiden sivuaineiden kirjo on kuitenkin erittäin laaja, eikä yhdessä illassa  voida käsitellä kuin vain ne suosituimmat ja kysytyimmät. Itselle illasta jäi kuitenkin jälleen se tunne, että tekisi mieli ottaa pari sivuainetta lisää. Niin ja pitäisikö lukea sosiologiastakin vähän aineopintoja?

Paine sivuaineen löytämiselle on kova. Pitkä sivuaine tarkoittaa 60 opintopistettä eli kokonaisen vuoden  opiskeluita. Pääaine- ja muiden opintojen takia sitä harvemmin pystyy lukemaan yhden vuoden aikana. Johdantokurssit pyörivät yleensä vain syksyn alussa, joten uuden sivuaineen aloittaminen kesken vuoden voi olla kinkkistä.

Kandidaatin tutkintoon (180 op) luetaan 60 opintopisteen pitkä sivuaine. Lisäksi sivuaineopintoja voi liittää vapaasti valittaviin opintoihin.

Kandidaatin tutkintoon (180 op) luetaan 60 opintopisteen pitkä sivuaine. Lisäksi sivuaineopintoja voi liittää vapaasti valittaviin opintoihin.

Kandin paperit kolmessa vuodessa vaatii siis sivuaineen aloittamista mielellään jo toisen vuoden syksyllä. Alkaako verenpaine taas nousta?

Annan vielä muutaman oikeasti hyödyllisen vinkin: älä panikoi ja stressaa liikaa. Tule sivuaineiltoihin, kysele vanhemmilta opiskelijoilta, keskustele, ota selvää ja käy koulutuksen omilla sivuilla. Kannattaa myös käydä kokeilemassa itse. Ilmoittaudu johdantokurssille ja käy ainakin parilla luennolla katsomassa, mistä on kyse. Myös omalaatuisempia sivuainevalintoja voi tehdä. Vaikka kukaan kavereistasi ei lukisi kehitysmaatutkimusta tai oikeussosiologiaa, ei se tarkoita, ettei niistä saisi hyvän lisän tutkintoon. Ainakin erotut joukosta.

Ehkäpä tärkein vinkki on kuitenkin se, että kannattaa lukea sellaisia sivuaineita, jotka oikeasti kiinnostavat. Jos et ole varma, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mistä sivuaineista hyödyt, vastaus on kaikista. Valitsemalla juuri ne omasta mielestä mielenkiintoisimmat aineet, päädyt todennköisesti kiinnostavien asioiden pariin myös työelämässä. Tätä ovat toistaneet niin monet työuransa jo aloittaneet kasvatustieteiljät, jotka eivät ole itsekään vielä opiskeluidensa aikana tienneet, mitä tulevat tekemään ja mitä sivuaineita olisi järkevä valita.

Maisterin tutkintoon (180 op) voi myös liittää sivuaineopintoja vapaisiin opintoihin, mutta sivuainekokonaisuuden liittäminen ei ole pakollista.

Maisterin tutkintoon (180 op) voi myös liittää sivuaineopintoja vapaisiin opintoihin, mutta sivuainekokonaisuuden liittäminen ei ole pakollista.

Vielä viimeinen vinkki. Lue Elon Mitä sivuaineeksi? -teemaa, jonka johdantona tämä artikkeli toimii. Helpottaaksemme tiedon saamista ja kokemusten jakamista julkaisemme säännöllisesti kirjoituksia erilaisista mahdollisuuksista kyseisten sivuaineiden valinneiden näkökulmasta. Lue ensimmäinen esittely tuotantotaloudesta sekä työpsykologiasta ja johtamisesta tästä ja pysy kuulolla tulevista teksteistä sivupaneelin Mitä sivuaineeksi? -otsikon avulla. Ja jos juuri jokin tietty sivuaine-esittely kiinnostaa, niin kerro siitä toimituksellemme yläpalkin Ota yhteyttä -välilehden kautta!

Jussi Järvinen
Neljännen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija

Advertisements