Oikeudenmukaisuuden harjoittelua

 

13472793114_e3e4f7f3d7_b

YHDENVERTAISUUS Syksyllä 2013 aloitin harjoittelijana Justice through education in nordic countries (JustED) -huippututkimusyksikössä. Harjoittelupaikka juuri tässä tutkimushankkeessa oli minulle eräänlainen unelmien täyttymys, sillä kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat kiehtoneet minua läpi koko opintojeni. Nyt minulle tarjoutui mahdollisuus nähdä ja oppia, millä tavoin kansainväliset tutkimushankkeet toimivat sekä tutustua yliopistoon työyhteisönä ja samalla tunnustella, miltä tutkijan työ tuntuu.

Miksi ja miten päädyin harjoittelijaksi koulutuksen oikeudenmukaisuutta tutkivaan hankkeeseen?

Viime vuoden toukokuussa osallistuin Siltavuorenpenkereellä järjestettyyn Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri -seminaariin, jonka teemana oli koulutuksen oikeudenmukaisuus. Seminaarissa kuulin ensimmäistä kertaa uudesta käyttäytymistieteiden laitoksella toimivasta tutkimushankkeesta nimeltä  Justice through education in the nordic countries. JustEd on NordForskin rahoittama huippututkimusyksikkö, jossa on mukana 14 partneria yhdeksästä eri maasta. Kyseessä on monialainen hanke, jonka keskeinen teema on pohjoismaisten koulutusjärjestelmien oikeudenmukaisuus. Hankkeen tutkimuksissa tarkastellaan erilaisten toimintamallien, kuten esimerkiksi kouluvalinnan vaikutusta opettamis- ja oppimiskulttuureihin sekä oppilaiden marginalisoitumiseen ja osallisuuteen koulutuksessa. Lisäksi tutkitaan, minkälaisia haasteita pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden koulutusjärjestelmät kohtaavat vallitsevien poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten muutosten myllerryksessä.

Seminaarin inspiroimana luin kesällä maisterivaiheen kirjatentteihin Paulo Freiren ja John Deweyn teoksia, joissa molemmissa vaatimukset kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuudesta korostuvat. Koko opintojeni ajan olen ollut kiinnostunut kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista kysymyksistä. Alkusysäys tälle innostukselle tuli jo pääsykoekirjoja lukiessa. Kun pääsin 2007 sisään yleisen ja aikuiskasvatuksen koulutusohjelmaan oli toisena pääsykoeteoksena Juha Suorannan Radikaali kasvatus, jossa esiteltiin minulle tuolloin vielä täysin tuntematonta kriittistä pedagogiikkaa. Myöhemmin opinnoissani kiinnostuksen kohteitani ovat olleet kriittiseen pedagogiikkaan lisäksi sukupuolentutkimus sekä feministinen teoria, kaikki alueita, joissa kysymykset oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ovat keskeisessä asemassa.

JustEd_logo

Kesän aikana kypsyttelin erilaisia graduideoita syksyllä alkavaa graduseminaaria varten ja päätin, että ajankohtaisen ja kiinnostavan oikeudenmukaisuuden teeman tulisi näkyä lopputyössäni. Kun graduseminaarin alkaessa esittelin suunnitelmiani ja kerroin JustEd-hankkeen herättämästä innostuksesta ehdotti ohjaajani Fritjof Sahlström, eräs JustEd hankkeen tutkijoista, että aloittaisin graduseminaarin ohessa tutkimushankkeessa harjoittelijana. Tätä parempaa tilaisuutta en olisi osannut toivoa: saisin tehdä graduani ja samalla tutustua tutkijantyöhön sekä siihen, millä tavoin suuret yliopistojen väliset tutkimushankkeet toimivat.

Työhöni JustEd-hankkeen harjoittelijana kuuluivat hankkeen koordinaattorin, Lisa Tönnes-Lönroosin,avustaminen sekä tutkimusavustajan tehtävät. Työskentely hankkeessa oli monella tapaa mielenkiintoista ja opettavaista. Erityisen opettavaista oli päästä näkemään yliopiston toimintaa uudesta perspektiivistä, tutkijoiden ja muiden työntekijöiden näkökulmasta. 

 Oikeudenmukaisuuden käsite ja kasvatuksen tutkiminen

Gradussani tarkastelen lukiolaisten vuorovaikutusta koulussa, kotona ja muissa arjen tilanteissa. Tarkastelen oppilaiden vuorovaikutusta ja pohdin, miten erilaiset kategorisoinnit liittyen esimerkiksi sukupuoleen ja etnisyyteen sekä muihin erontekoihin ovat yhteydessä oikeudenmukaisuuteen. Laajasta videoaineistosta olen etsinyt tilanteita, joissa oppilaat käyttävät puheessaan erilaisia kategorisointeja. Tällaisia tilanteita tarkastelemalla pyrin ymmärtämään sitä, miten kielen eronteot ja luokittelut, joiden kautta eriarvoisuutta voidaan rakentaa, toimivat arkisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten koululaisten välituntikeskusteluissa. Erilaisiin kategorioihin liitetään erilaisia piirteitä, ja tietynlaiset toiminnot esitetään ja ymmärretään usein tyypillisiksi tietyille kategorioille. Esimerkkinä tästä toimii vaikkapa stereotyyppiset käsitykset miehille ja naisille tyypillisinä pidetyistä piirteistä ja toiminnoista. Vaikka monet tällaiseen luokitteluun liitetyt merkitykset voivat olla hyvin voimakkaita ja perinteisiä, eivät ne kuitenkaan ole ikuisia. Kategorioihin liitettävät kulttuuriset merkitykset tulee aina uusintaa vuorovaikutuksessa, jolloin tilaa jää myös vastaan puhumiselle ja uusien merkitysten luomiselle.

Oikeudenmukaisuus ei käsitteenä ole kaikkein yksiselitteisin. Se mikä näyttäytyy oikeudenmukaisena jonakin tiettynä aikakautena, jossakin tietyssä paikassa ja jonkin tietyn ihmisryhmän keskuudessa, ei välttämättä näyttäydy sellaisena jossakin toisaalla.  Onkin tärkeätä pohtia, minkälainen käsitys oikeudenmukaisuudesta sopii kulloinkin koulutuksen oikeudenmukaisuuden tutkimiseen. Itse olen kokenut Iris Marion Youngin määritelmät oikeudenmukaisuudesta hedelmällisinä graduni teossa. Youngin ajattelussa keskeisessä asemassa ovat moninaisuuteen ja erilaisuuteen liittyvät kysymykset. Young korostaa nimenomaan sitä, kuinka oikeudenmukaisuus näyttäytyy erilaisena eri positioista käsin. Tällaisessa lähestymistavassa kysymykset yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, vammaisuudesta, etnisyydestä ja muista eronteoista ovat tärkeässä asemassa pohdittaessa sitä, miten oikeudenmukaisuus kulloinkin toteutuu ja miltä se mistäkin positiosta käsin näyttää.

che

Harjoittelijan etuna oli päästä keskustelemaan tutkimuksen tekoon liittyvistä kysymyksistä kokeneiden tutkijoiden kanssa. Minä ja muut videoaineistoista kiinnostuneet graduryhmäläiseni pääsimme osallistumaan niin sanottuihin datasessioihin, joissa yhdessä tutkijoiden kanssa analysoimme videoaineistoja. Yhdessä pohdimme kysymystä siitä, millä tavoin kouluissa tapahtuvaa vuorovaikutusta voisi tarkastella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

 Osallistuminen datasessioihin ja mahdollisuus päästä keskustelemaan omasta tutkimuksesta kokeneiden tutkijoiden kanssa on ollut todella opettavaista ja innostavaa sekä auttanut konkreettisesti gradututkimuksen teossa. Se että opiskelijat on toivotettu tervetulleiksi datasessioihin ja osalliseksi yhteiseen ajatteluprosessiin, vastaa käsitystäni sellaisesta avoimesta ja mukaan ottavasta yliopisto-opetuksesta ja tutkimustyöstä, jota toivoisi tulevaisuudessa löytyvän entistä enemmän koko yliopistolta. Kun opiskelijat kutsutaan mukaan ja otetaan näin osalliseksi tutkimustoimintaan, kokemus tiedeyhteisöön kuulumisesta vahvistuu. Tällainen opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistoiminta lisää myös yhdenvertaisuuden ja osallistumisen tunnetta ja tasoittaa perinteistä opettaja-oppilas-hierarkiaa. 

Kaikille niille kasvatustieteiden opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkijan työstä, voin lämpimästi suositella harjoittelupaikkaa jossakin itseä kiinnostavassa tutkimushankkeessa. Harjoittelu on oiva tilaisuus tutustua yliopistoon työpaikkana ja nähdä, minkälaiselta yliopistolla työskentelevän tutkijan arki näyttää. Lisäksi pääsee tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja vaihtamaan ajatuksia näiden kanssa.

Lopuksi vielä muutama ajatus kasvatustieteistä ja oikeudenmukaisuudesta. Pidän tärkeänä, että kasvatustieteilijät osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun koulutuksen oikeudenmukaisuudesta ja ovat mukana rakentamassa kaikille avointa, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista koulutusjärjestelmää. JustEdin kaltaiset koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta tutkivat hankkeet ovat tärkeitä osallisia tässä prosessissa.  Oikeudenmukaisuus ei ole kuitenkaan ainoastaan suuren mittakaavan yhteiskunnallinen kysymys. Kysymys oikeudenmukaisuudesta on läsnä myös kaikissa henkilökohtaisissa suhteissamme sekä arkisissa kohtaamisissamme muiden ihmisten kanssa. Niinpä jokaisella meistä on mahdollisuus ja velvollisuus olla omalla toiminnallamme vaikuttamassa siihen, kuinka oikeudenmukaisuus toteutuu niissä yhteisöissä, joiden jäseniä olemme.  

Verneri Valasmo
Harjoittelija, tutkija ja kriittinen tutkimusmatkailija

Advertisements