Harjoittelu Opetushallituksessa

14071970872_594956c5d0_o

HARJOITELLAAN Kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisina ilmiöinä ovat kiinnostaneet minua opintojeni alusta alkaen. Joskus kolmannen opiskeluvuoteni tietämillä minulle alkoi vihdoin hahmottua, millaisiin työtehtäviin tällaisilla kiinnostuksen kohteilla voisi sijoittua. Lopulta valmistumisaikataulun tarkennuttua koitti aika etsiä harjoittelupaikka. Hakemustehtailuni jäi lopulta aika vähäiseksi, sillä en halunnut käyttää energiaa paikkoihin, jotka eivät kiinnostaneet minua. Erään haastattelun jälkeen soi puhelin, ja muutaman viikon päästä huomasin katselevani kotoista Siltavuorenpenkerettä uudesta vinkkelistä – jorpakon takaa, Hakaniemenranta kuutosen ovilta.

 Harjoittelupaikkani Opetushallitus on opetuksen kehittämisvirasto, jossa esimerkiksi laaditaan opetussuunnitelmien perusteet, ylläpidetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintarekisteriä ja järjestetään jatkokoulutusta koulutoimen henkilöstölle. Opetushallitus on lisäksi koulutuksen järjestäjä ja tuottaa erilaisia koulutukseen liittyviä julkaisuja.

14004488132_f575034977_b

Tätä tekstiä naputellessani harjoitteluani esi- ja perusopetuksen yksikössä on kulunut noin kuukausi. Työtehtäväni pyörivät pääasiassa OPS 2016 -hankkeen ympärillä, missä on kyse opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksesta. Tiivistettynä voidaan todeta, että OPH asettaa opetussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta paikalliset opetussuunnitelmat kunta- ja koulutasolla laaditaan. Luonnollisesti perusteita työstäessä on huomioitava myös monenlaisia lakeja ja asetuksia. Koska perusteet osaltaan ohjaavat käytännön koulutyötä, niiden kehitystyöhön halutaan tukea ja näkemyksiä myös viraston seinien ulkopuolelta. Minä ja muutama muu harjoittelija työskentelemme pääasiallisesti OPS 2016 -hankkeen palauteprosessin suunnittelun ja käytännön toteutuksen kanssa. Olemme esimerkiksi rakennelleet tiedonkeruulomaketta, ja kommentointivaiheen päätyttyä luvassa on palautekoosteen laatimiseen liittyviä tehtäviä. Tavallinen työpäivä sisältää itsenäisen työskentelyn vastapainoksi paljon yhdessä tekemistä ja ideointia. Erikoisempaa ohjelmaa on ollut esimerkiksi koulu- ja eduskuntavierailuiden merkeissä.

Mielenkiintoisinta työssä on ollut mahdollisuus osallistua OPS-perustetyöhön käytännössä.  Erityisen hienoa on ollut seurata, millaisia mielipiteitä, havaintoja ja kehitysideoita opetustoimen henkilöstöllä ja muilla kiinnostuneilla on OPS-perusteisiin liittyen. Harjoittelun aikana olen myös päässyt tutustumaan itselleni vieraampiin kasvatuksen alueisiin, kuten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Tähän mennessä kokemukseni harjoittelusta ovat olleet positiivisia. Harjoittelijoita ei ole työllistetty klemmari-inventaarioihin, vaan tehtävät ovat mielekkäitä. Ilokseni olen myös huomannut, ettei tutkinnossani ole yhtään kokonaisuutta, josta ei olisi ollut hyötyä harjoitteluni aikana: kasvatustiede, valtio-oppi ja tilastotiede ovat kaikki olleet enemmän tai vähemmän hyötykäytössä.

taulu

Samaan aikaan harjoittelun kanssa juoksee gradu – joskaan ei ihan samalla teholla kuin ennen sitä. Olen aina ihmetellyt, miten täysipäiväistä työtä tekevä ihminen jaksaa opiskella antaumuksella. Kaikkein koreimman papukaijamerkin ansaitsevat ne, joilla on elämässä muitakin raskaita velvoitteita, kuten pieniä lapsia tai muu hoivaa kaipaava läheinen. Suosittelenkin jokaista gradun ja harjoittelun ajallista yhdistämistä harkitsevaa käyttämään hetken ajankäytön ja jaksamisen arviointiin. Harjoittelupaikka voi kuitenkin olla monessa mielessä ainutlaatuinen tilaisuus, eikä sitä haluaisi päästää lipumaan ohi. Omassa tapauksessani monen tekijän summa johti siihen, että katsoin parhaaksi siirtää täysipäiväisen graduilun hieman tuonnemmaksi, jotta voisin innostua hetkeksi työelämästä.

Emilia Valtonen
Kirjoittaja kärsii huonosta graduomatunnosta, mutta nauttii työelämästä.

Advertisements