Opiskelijaepäselvyys – Päätoimittajan terveiset

Mikkis mustavalko3OPISKELIJAHYVINVOINTI Campus Conexus oli Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön koordinoima projekti, jonka tavoitteena oli korkeakouluopiskelijoiden kiinnittymisen ja yhteisöllisyyden tutkiminen ja kehittäminen. Tekstissään Yksinpärjäämisen kulttuuri haittaa opiskelun sujumista projektin toteuttajat reflektoivat omaa opiskeluaikaansa:

”Jokainen muisti myönteisten asioiden lisäksi ulkopuolisuutta, hämmennystä opintojen tavoitteista ja yksin selviytymisen vaateita. Silloisia työympäristöjämme kuvasi yksi sana: epäselvyys.”

Lienee turvallista todeta, että mainittu epäselvyys ei ole kadonnut vaan enemmänkin lisääntynyt opiskelijoiden elämää määrittävänä tekijänä ja tunnetilana. Uusliberaalin aikamme yksilöt sukkuloivat mahdollisuuksien ja riskien maailmassa, ja voimissaan ovat niin onnistujien kuin syrjäytyvienkin narratiivit: toisaalta opiskelijat ovat digitaalivallankumouksen lupauksien lunastajia ja tulevaisuuden tietokapitalismin pyörteissä luovivia startup-velhoja, kun taas toisaalta he syrjäytyvät, masentuvat ja tekevät liikaa töitä. Opiskelijahyvinvoinnin (tai pahoinvoinnin) sijaan tekee mieli puhua opiskelijaepäselvyydestä.

Verrataanpa korkeakouluopiskelijan arkea peruskoululaisen ja työelämään siirtyneen vastaaviin. Peruskoulussa aamut olivat rutiinia. Nyt ei pysty -harhat haihtuivat viimeistään äidin kolmanteen kipakkaan käskyyn nousta ylös sängystä. Ei auttanut, ei ollut vaihtoehtoja. Äidin lisäksi perään katsoi opettaja, joka saattoi soitella kotiin peräti yhden poissaolopäivän jälkeen. Illalla mentiin futisharkkoihin juoksemaan pallon perässä, minkä jälkeen nukahdettiin tyytyväisenä.

Entä korkeakouluopiskelijan tulevaisuus, työelämä? Jos ei huvita, soittelee pomo perään ainakin pari kertaa, eikä ruokaakaan saa kaupasta, jos ei pysty. Ja niin pinnallinen kuin työyhteisö voi ollakin, on se kuitenkin ankkuroitunut: teet töitä toimistolla, jonka vieressä on toinen toimisto, jossa tekee töitä joku toinen, joka on ainakin jossain määrin tietoinen elämästäsi. Toteutuuko tämä akateemisessa maailmassa?

Jos opiskelija asuu yksin eikä jaksa mennä luennolle, mitkä ovat seuraukset? Ei äitiä, ei välittömiä taloudellisia velvoitteita eikä välttämättä opiskelijayhteisöäkään eli ketään, joka kyselisi perään ennen Kelaa, joka karhuaa vuoden päästä opintopisteitä tyhjältä näyttävä opintorekisteri hyppysissään. Myös peruskoulun puolivuosittaiset terveystarkastukset ja työterveyshuolto ovat eri asia kuin YTHS, jonne jonottaminen tapahtuu opiskelijan omasta aloitteesta. Opiskelijaelämän määrittävin tekijä on yksilönvapaus, joka tuottaa niin mahdollisuuksia kuin epäselvyyttä ja ahdistustakin.

Omatoimista hyvinvointia Condus Amazing Racessa kasvatustieteen fuksien tapaan!

Tee se itse -hyvinvointia Condus Amazing Racessa kasvatustieteen fuksien tapaan!

Tämän vuoksi opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on hankalaa ja ristiriitaista. Sen pitäisi olla opiskelijoiden vapaudet säilyttävää eli opiskelijalähtöistä, mutta toisaalta tämä on paradoksaalista: ei hyvinvointi lähde pelkästään sisältä, sillä muuten siihen puuttuminen olisi ylipäätään turhaa. Masentunut ei olisi masentunut, jos hän ponnistaisi sängystään pelkän stressinhallintaoppaan voimalla.

Ensimmäinen askel hyvinvoinnin lisäämiseksi on opiskelijoiden kuunteleminen. Tämä näkökulma mielessämme loihdimme Elon toimituksen kanssa teeman, joka puhuu opiskelijahyvinvoinnista nimenomaan opiskelijoiden silmin. Se ei sisällä laajoja kartoituksia tai neuvoja elämäsi hallitsemiseksi vaan yksilöllisiä tarinoita läheltä opiskelijoiden arkea. Tiina Tiihonen kirjoitti viikostaan tunnepäiväkirjan, Heini Vainikka pakinoi opiskelijayhteisöstä ja Anni Klutaksen artikkelissa tutustutaan kahteen opiskelijaan, jotka ovat tutustuneet myös opiskelijuuden nurjaan puoleen. Elina Tervosen kanssa kirjoittamassani novellintyngässä pohditaan elämää eri tahojen tarjoamien hyvinvointilupausten ristitulessa. Jouni Vainio kirjoittaa Nyytistä, joka on eräs opiskelijoiden hyvinvointia tukemassa oleva taho.

Toivottavasti Elo tarjoaa epäselvyytesi keskelle myös ripauksen selvyyttä, tai ainakin lohtua!

 –

Mikko Eloholma
Päätoimittaja

Kuvat | Mari Rissanen (1.) | Mikko Eloholma (2.)

 

Mainokset