Ihminen – kaiken bisneksen voimavara

ida_husberg

Ajatuksia opintojeni ajalta

TYÖ Aloitin kasvatustieteilijän opintoni heti lukion jälkeen vuonna 2004 ja valmistuin yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriksi tammikuussa 2011. Opintojeni aikana olin erittäin aktiivinen osakunta- ja järjestötoiminnassa sekä kerrytin osa-aikaisesti työkokemusta opintojeni ohella.  Olen ollut kokoaikaisessa työsuhteessa opintojeni loppuvaiheesta lähtien.

Olen usein miettinyt, minkälaista työtä tekisin, jos olisin valmistunut ekonomiksi tai esim. diplomi-insinööriksi. Minkälainen ammatti-identiteettini olisi, ja eroaisiko ajatusmaailmani nykyisestäni? Opiskellessani en vielä oikein saanut käsitystä siitä, minkälaiset työllistymismahdollisuudet kasvatustieteilijöillä on tai minkälaisiin työtehtäviin pääsisin. Muistan, että kysyimme näitä asioita jatkuvasti opettajiltamme.

Tein pitkän sivuaineeni JOO-opinto-oikeuden kautta Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa (silloinen Teknillinen Korkeakoulu, TKK).  Muistan vielä ensimmäisen luentoni. Olin aivan häkeltynyt siitä, miten mahtavia tyyppejä siellä oli, ja ennen kaikkea, miten näkemyksemme olivat samankaltaisia, vaikka tarkastelimmekin asioita eri näkökulmista. Tällä tavoin haastoimme toisiamme erilaiselle ajattelulle ja saimme erittäin mielenkiintoisia keskusteluita aikaiseksi.

Olen aina tiennyt, että haluan tehdä yritysmaailmassa töitä – etenkin ihmisten ja HR:n parissa. Kun valmistuin kasvatustieteilijäksi, tiesin, että minun on tehtävä todella paljon töitä työhaun suhteen, jotta minulla olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia todistaa ja näyttää, että minulla on bisnesymmärrystä. Kasvatustieteilijänä minulla ei tutkinnossani ollut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että minulla olisi syvällistä talousosaamista bisnesmaailmasta, kuten esim. ekonomeilla on. Tiesin, että minun on hankittava sellaista työkokemusta, joka auttaa tässä asiassa.  Tämän lisäksi tein pro gradu -tutkielmani aiheesta Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyden yhteys, ja miten onnistuneella johtamisella ja hyvällä työyhteisöllä voidaan vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen (käännetty ruotsista). Aiheeni ei ollut perinteinen, mikä oli osittain hieman haasteellista, mutta halusin kuitenkin kirjoittaa aiheesta, joka oli lähellä sydäntäni ja auttaisi minua urallani.

15344523364_577b8c2ace_k

Eväitä työelämässä

Opintojeni ohella olin töissä sellaisissa yrityksissä, joissa pääsin kehittämään omaa osaamistani ja reflektoimaan opittua teoriaa käytännössä. Tämän lisäksi osallistuin Trainers’ House Oyj:n Growth Academy -ohjelmaan kehittääkseni myyntitaitojani. Myyntiosaaminen on mielestäni kasvatustieteilijälle ehdottoman tärkeää, koska sinun pitää pystyä myymään persoonasi, osaamisesi ja ideasi oli siten kyse kollegoista, yrityksestä tai yrityksen asiakkaista. Harmi, että ”myynti” käsitteenä koetaan yleisellä tasolla tänäkin päivänä osittain negatiiviseksi, vaikka sen perustarkoitus varsinkin ratkaisumyynnissä on auttaa asiakkaita ja kehittää yritysten toimintaa. Myynti on kaiken bisneksen edellytys.

Olen töissä huomannut, että ajattelen asioita ensisijaisesti ihmisten näkökulmasta jopa tiedostamattani. Jos on kyse esim. siitä, miten saadaan jokin muutos aikaiseksi tai kehitetään ja suunnitellaan jotain, mietin, miten me saamme ihmiset innostumaan, osallistumaan ja sitoutumaan näihin asioihin – miten me yhdessä ylitämme liiketoimintatavoitteemme. Samalla mietin myös, miten auttaa ja innostaa ihmisiä hyödyntämään heissä itsessään jo olemassa olevaa potentiaalia ja miten saada ihmiset tunnistamaan omat vahvuutensa? Olen huomannut, että kasvatustieteilijänä ihmisten analysointi, auttaminen ja ikuinen optimismi siitä, että kaikki voivat kehittyä, jos vain antaa sille mahdollisuuden, ovat minulla hyvin syvällä takaraivossa. Minulle on hyvin luontaista auttaa ihmisiä tunnistamaan omia vahvuuksiaan, sekä saada heidät innostumaan – vaikka joskus haastan vähän liiankin innoissani. ;)

15779398198_de0d2ec06d_k

Bisnestä tehdään ihmisten kanssa, oli sitten kyse yrityksen tai asiakaskokemuksen kehittämisestä tai palveluiden myynnistä. Etenkin aktiivinen keskustelu eri ihmisten kanssa sekä tarinoiden kertominen ja kuunteleminen, niin kirjoitettuna kuin suullisestikin, ovat erittäin tärkeitä osaamisen kehittämiselle. Vanha viisaus ”Kerro oppimasi asia jollekin toiselle” on mielestäni erittäin toimiva!

Positiivisuus ja innostuneisuus tarttuvat, kun taas negatiivisuus kaventaa näkökenttää. Silloin emme huomaa kaikkia mahdollisuuksia. Se on fakta. Ei ihme, että kaikki akateeminen tutkimus positiivisesta psykologiasta ja positiivisuuden vaikutuksen voimasta tuloksellisuuteen on niin itsestään selvää. Tähän pienenä lisäyksenä: jos katsoitte Nelosen Vain elämää -tv-sarjan edellistä tuotantokautta, huomasitteko, miten suuri hymy Vesa-Matti Loirilla oli kauden viimeisessä jaksossa ja miten huumori ja positiivisuus kasvoivat jakso jaksolta? Oli aivan mahtavaa nähdä, miten he ryhmänä vahvistivat ja kannustivat toisiaan ja loivat jatkuvasti positiivista meininkiä. Uskon, että positiivisella asenteella ja muiden innostamisella voimme muuttaa maailmaa yksi pala kerrallaan!

Tulevaisuuden koulutuksen mahdollisuuksia

Positiivisesta energiasta puheen ollen: osallistuin Pohjoismaiden johtavaan kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slushiin Messukeskuksessa 18.­–19. marraskuuta. Tapahtuma oli aivan mieletön! Siellä sai nähdä todella mielenkiintoisia startup-yrityksiä ja teknologian uusia kehityssuuntia sekä ylipäätään tuntumaa siihen, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Tiesittekö, että Slush-tapahtumassa oli aivan oma Slush edutech -ohjelmanumero, jossa nuoret yritykset saivat mahdollisuuden näyttää, minkälaisilla ratkaisuilla he muuttaisivat ja tehostaisivat oppimista ja opetusjärjestelmää?  Myös mm. Rovio Entertainment Oy on laajentanut toimintaansa opetuksen ihmeelliseen maailmaan.

Tämä uusi digitaalinen aikakausi tuo erittäin suuria muutoksia ja mahdollisuuksia oppimiselle ja opetukselle mutta varmaankin myös suuria huolia. Itse näen digitaalisuuden positiivisena asiana opetuksessa ja oppimisessa ylipäänsä. Se luo mahdollisuuksia joustavaan koulutukseen ja näkemysten jakamiseen sekä keskusteluiden käymiseen ihmisten kanssa yli maan rajojen. Digitaalisuus tuo opetuksen lähemmäs ihmistä.

15779400098_b57132bc35_k

Voisiko meillä tulevaisuudessa olla pohjoismainen koulu, jossa opiskelijat ovat kaikki omissa kodeissaan, naapurin luona tai kylän kahvilassa niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa kuin Islannissakin? Siinä koulussa oppisimme yhdessä pohjoismaisilla kielillä sekä kävisimme ryhmäkeskusteluja videoteknologian avulla. Jos emme ymmärtäisi kaikkia kieliä, voisimmeko hyödyntää automaattista puheen kääntäjää? Onko tulevaisuuden koulussa monta eri luokkaa, jotka ovat globaaleja ja virtuaalisia, ja välitunneilla leikitään niiden kanssa, jotka ovat samassa koulurakennuksessa mutta eri luokissa? Tässä vain muutama villi pohdinta, miten teknologiaa voisi hyödyntää niin oppimisessa kuin opetuksessa. Uskon vahvasti, että kaikkien kasvatustieteilijöiden on jollakin tapaa oltava uteliaita ja kiinnostuneita siitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja muutoksia teknologian kehitys voi tuoda perinteiseen opetusmaailmaan puhumattakaan sen tuomista mahdollisuuksista yrityksille niin henkilöstön resursoinnin kuin osaamisen kehittämisenkin näkökulmasta.

Kasvatustieteilijät osana moniammatillisia tiimejä

Slush 2014 -tapahtuma toi minusta esille sen, että mitä enemmän ymmärrämme toistemme ajatusmaailmaa ja vahvuuksia, sitä suurempia ja monimuotoisempia innovaatioita ja mahtavia asioita voimme saada aikaiseksi. Jos kasvatustieteilijä, ekonomi ja diplomi-insinööri laitetaan samaan tiimin, voin taata, että aikaan saadaan loistavia ideoita sekä erittäin monipuolista keskustelua toisten ajatusmaailmoja haastaen. Tässä pätee vähän sama ajatusmaailma kuin siinä, että paras tiimi koostuu erilaisista persoonista. Ajatusmaailmahan on osa ihmisen persoonaa – tapaa miten reflektoidaan, nähdään ja koetaan asioita. Tällä tekstillä haluan sanoa sen, että mitä uteliaampia olemme toisiamme ja toistemme osaamista kohtaan ja mitä enemmän keskustelemme toistemme kanssa, sitä paremmin ymmärrämme ja voimme täydentää toisiamme.

15966792315_7b28a000fa_k

Miten kasvatustieteilijän osaaminen eroaa muilta aloilta valmistuneiden osaamisesta? Kasvatustieteilijän opintokokonaisuus keskittyy pitkälti ihmisen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen ja analysointiin eri näkökulmista. Oli sitten kyse oppimisesta, bisnesmaailmasta tai koulutusjärjestelmästä on tarkastelun kohteena ihminen. Kasvatustieteilijänä ihmisten tarkkailu, halu ymmärtää ihmistä ja usko ihmisen omiin voimavaroihin tulevat luonnostaan. Tämä on minusta kasvatustieteilijän ehdoton voimavara – kyky tunnistaa ja nähdä ihminen yksilönä ja osana suurempaa ryhmää. Panostetaan osaamisemme vahvuuksiin ja säilytetään lapsenomainen uteliaisuutemme.

Minusta kasvatustieteilijällä on lupa olla ”ihmisnörtti”, ja tässä maailmassa nörttiys on valttia!

Ida Husberg-Veikkolainen

Kuvat | Risto Vauras, Suunnittelutoimisto grass business Oy (1.) | Riikka Helminen (2.-5.)

Advertisements