Opiskelijajärjestöt – jaatko nämä ennakkoluulot?

JÄRJESTÖTOIMINTA Kaikilla on ennakkoluulonsa opiskelijajärjestöistä. Vaikka myyteissä on joskus totuuden siemen, on niitä syytä tarkastella kriittisesti. Tässä yhdeksän, joihin vastaamme paljolti peilaamalla niitä Aikuiskasvatuksen Kiltaan – istuuhan moni lehden toimittajista kyseisen järjestön hallituksessakin.

1. Järjestön hallitus on sisäänpäin lämpiävä juorukerho, jossa harrastetaan surkeaa inside-huumoria jäsenistön kustannuksella. Miksi kiinnostaisi?

Tavoite järjestöillä on nimenomaan lämmetä ulospäin sekä samalla lämmitellä opiskelijoiden yhteishenkeä. Tavoite saavutettaneen vaihtelevasti, eikä huumorin laatua ole kukaan takaamassa. Hallituslaiset ovat syystäkin tiiviiksi ryhmäytynyt (sekä ryhmäytetty) porukka, jonka tehtävä on ajaa opiskelijoiden ja ennen kaikkea jäsenistönsä asiaa. Kun hallituksella on kivaa, opiskelijoillakin on kivaa!


2. Hallitus järjestää tapahtumia vain itselleen. Osallistumismotivaattorina järjestöaktiiveilla ovat vain luottamustoimista kertyvät CV-merkinnät ja hyvät bileet!

Niin, hyvältähän se CV:ssä näyttää … Vaan ei, tämä tuskin on koko totuus. Ideaalitilanteessa hallituslaisen sydäntä lähellä ovat opiskelijoiden etujen, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden takaaminen. Opiskelijajärjestö on väline näiden asioiden ajamiseen. Bonuksena tavoitellaan opiskelijayhteisöön ryhmäytymistä tai verkostoitumista, myös niiden bileiden avulla. Toki hallitus osallistuu itsekin ensisijaisesti jäsenistölleen järjestämiinsä tapahtumiin, mutta samalta viivalta jäsentensä kanssa e-lomakkein ja sähköpostein. Järjestön tehtävä on näkyä niin opiskelijan arjessa kuin juhlassakin. Työ järjestössä on itse kakku, ja hyvät bileet vasta kirsikka sen päällä.

3. Järjestöpuuhastelu on henkilöbrändäystä karkeimmillaan! Työnantajien nuoleskelua ja yritystä tehdä itsestä haluttava työntekijä. Haluan menestyä oikeilla ansioilla!

Pisteitä voi kerätä tietenkin hyvällä opintomenestyksellä tai työkokemuksella. Järjestöissä toimimisesta oppii uutta ja saa kokemusta, joka voi työkokemuksen tavoin tukea teoreettisia opintoja. Töihin verrattuna järjestöissä pääsee kokeileman kaikenlaista pienemmällä kynnyksellä. Työnantajat oletettavasti arvostavat vastavalmistuneiden järjestökokemusta, joten väitteessä lienee hiven totuuttakin. Allekirjoittaneet eivät kuitenkaan usko yksin järjestötoiminnan johtavan upeisiin työtarjouksiin huippufirmoilta, tai olevan sen minkäänlainen edellytys. PS. Henkilöbrändäys ei välttämättä ole kirosana.

4. Opiskelijajärjestöt vain järjestävät bileitä. En jaksa bilettää. Mieluummin ravitsen aivosolujani opiskelua varten.

Järjestöjen tehtävä on ajaa opiskelijoiden asiaa. Toisinaan opiskelijoiden asia ovat bileet. Bileet ovat vaikkakin ehkä näkyvin, silti ainoastaan yksi osa-alue järjestötoiminnasta. Huomio: kuuluakseen järjestöön ei tarvitse bilettää! AKK:ssa tapahtumatiimi vastaa bileistä. Työelämätiimi järjestää työpaikkaekskursioita ja työllistymiseen liittyviä tapahtumia, tänä keväänä esimerkiksi tulevan Alumnisaunan merkeissä. Tuutorivastaava tukee fuksien kasvisidentiteetin muodostumista ja mm. promoaa Killan tapahtumia. Matkapoppoo lähtee syksyllä Firenzeen tutustumaan sikäläiseen kasviskulttuuriin, viestinnän tytöt ovat vastuussa Killan somenäkyvyydestä ja edunvalvonta- ja yhdenvertaisuustiimit pitävät meteliä juuri sinun oikeuksistasi. Näin muutaman esimerkin mainitaksemme.


5. Järjestötoiminta on opiskelijoiden näpertelyä. Itse haluan valmistua mahdollisimman nopeasti ja päästä työelämään oikeiden hommien pariin.

Opiskeluaikana lähimmäksi työelämäkosketusta pääset juuri järjestötoiminnan kautta. Projektien suunnittelu ja toteutus, työelämäkontaktit, verkostoituminen, vastuu… Näitä et pääse hallituslaisena karkuun. Aikapulasta tai kiinnostuksen puutteesta kärsivä voi poimia tarjonnasta itselleen sopivat kohteet. Esimerkiksi Killan järjestämät ekskut ja alumnitapaamiset paitsi antavat järjestäjille arvokasta oppia ja kokemusta, tarjoavat osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden saada suoran käden tietoa työelämän uusimmista tuulista.

6. Kokoustaminen on kuivaa byrokratiaa. En jaksa. En jaksa olla perillä sääntömuutoksista ja tulevista kissanristiäisistä.

Kokoustaminen on todella järjestöläisen arkea. Yhdistyksen on järjestettävä lakisääteiset kevät- ja syyskokoukset, minkä lisäksi hallitus kokoontuu noin kaksi kertaa kuussa ja tiimit halunsa mukaan siinä välissä… Itseisarvo ei kokoustaminen kuitenkaan ole. Pienen järjestön, kuten AKK:n etuna on se, että kokoukset voidaan pitää tiiviinä ja konkretiaan suuntautuneina. Politiikka ja retoriikka jääköön muualle.

7. Opiskelijajärjestöt ovat varikkoja, joilla opiskelijat pistäytyvät, käärivät hyötyjä itselleen ja poistuvat paikalta.. Tämä johtaa siihen, että käytännöt ja pestit ovat samoja vuodesta toiseen ja motivaatiota aidolle, pitkäjänteiselle muutokselle ja kehittämiselle on vähän.

Järjestöihin mahtuu niin pistäytyjiä kuin pidemmänkin ajan puurtajia. Puurtajat voivat viettää järjestöissä yli viisi vuotta, mikä mahdollistaa myös pitkäjänteistä työtä muutoksen eteen. Lyhyet pestit taas voi nähdä myös vahvuutena: niiden motivaationa voi toimia tyytymättömyys opiskelijan arjen epäkohtiin, joita käydään sitten korjaamassa. Tässä mielessä järjestöt voivat olla pienen kynnyksen lähidemokratiaa parhaimmillaan. Toimiminen ei vaadi suurta manifestia tai vaalikampanjaa.

8. Järjestöjen tilat ovat eristettyjä. Gustavus Rexiin (Leppäsuonkatu 6) pääseminen vaatii kulkuluvan, ja Conddoori on aktiivien linnake Minervan K2-kerroksessa. Miksi järjestöt eivät näy opiskelijan arjessa käytävillä ja luentosaleissa?

Järjestöt koostuvat jäsenistöstä ja hallituksesta eli tavallisista opiskelijoista, juuri sellaisista kuin sinäkin. Tässä mielessä järjestöt näkyvät kaikkialla, missä opiskellaan. Konkreettisista tiloista ainakin Conddoorissa vieraileminen on helppoa. Juo kuppi teetä tai ota vaikka päiväunet, ja jututa samalla muutamaa kanssaopiskelijaa. Opinnoissa kokemistasi epäkohdista (kuten epäreilusta kurssiarvostelusta) voit mainita tilassa sijaitsevaan uuteen Glitterboksiin, joka on suora väylä AKK:n ja Peducan edunvalvojille. Kaikki AKK:n kokoukset ovat myös avoimia, ja niistä tiedotetaan sähköpostitse.

9. Mitä AKK tekee jäsenmaksulla (7 euroa/7 vuotta)? Tuollakin rahalla saisi tuopin Kaislasta. Mitä konkreettista olette saaneet lähiaikoina aikaiseksi?

AKK on yhdistys, joka rahoittaa toimintaansa mm. HYY:ltä saaduilla tuella ja jäsenmaksuilla. Voittoa ei yhdistyksen kuitenkaan ole tarkoitus tehdä. Jäsenmaksulla saat etuja mm. tapahtumalipuista, joissa säästät opiskeluaikana helposti seitsemän euron verran. Monilla tapahtumilla, kuten sitseillä tai hyvinvointiaamuilla, on myös kuluja, joita osallistumismaksut eivät kokonaan kata, jolloin niihin osallistumista tuetaan suoraan killan kukkarosta. Voit ajatella tukevasi järjestöä myös laajemmin. Esimerkiksi 12.3 järjestettävään Killan sivuaine-iltaan tai 16.3 järjestettävään Graduttaa-tapahtumaan osallistuminen ei vaadi rahaa tai jäsenyyttä, mutta ne eivät toteutuisi ilman kiltaa.

Lue Lisää AKK:sta killan uudistuneilta nettisivuilta!

Heini Vainikka

Mikko Eloholma

Kuvat | 1. Heini Vainikka | 2. & 3. Mikko Eloholma

Mainokset