Sivuaine-esittelyssä mediakasvatus

MITÄ SIVUAINEEKSI? Mediakasvatuksen opinnoissa opiskellaan muun muassa seuraavia asioita: Mikä on tietoyhteiskunta? Millaisia valmiuksia tietoyhteiskunnassa tarvitaan? Miten tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opiskelussa ja opettamisessa? Millaista on vuorovaikutuksellinen oppiminen verkossa?

Mediakasvatus on opettajankoulutuslaitoksen toteuttama opintokokonaisuus. Se antaa valmiuksia median käyttöön opetuksessa sekä sen kriittiseen pohdintaan. Opiskelemaan sitä pääsee erillisessä haussa ja määräajassa hakeneista arvotaan kaksitoista, jotka saavat opinto-oikeuden.

Mediakasvatuksen sivuainetta haetaan opiskelemaan sähköisellä lomakkeella tai ilmoittaudutaan kasvatustieteiden opintotoimistossa ja opinnot starttaavat aina syksyisin. Aiemmissa opinnoissa menestymisellä ei ole merkitystä sen kannalta, kenet hyväksytään suorittamaan perusopintoja, vaan kaikkien määräaikaan hakulomakkeen palauttaneiden joukosta arvotaan kaksitoista onnekasta, jotka saavat oikeuden opiskella ainetta. Kursseille ei ole tunkua, sillä vain rajattu määrä opiskelijoita voi opiskella ainetta vuosittain. Kilpajuoksulta ilmoittautumisissa siis välttyy.

Perusopinto-oikeuden saa vain vuodeksi ja kutakin kurssia on tarjolla vain kerran vuoden sisällä. Toisin sanoen hyväksyessään paikkansa kurssilla, on myös sitouduttava sen aikatauluun, jotta saa kaiken suoritettua. Sitoutumista helpottaa se, että koko vuoden kurssit aikatauluineen ovat nähtävillä jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä opintoja. Perinteisten luentokurssien sijaan voi myös valita verkkokursseja, joka helpottaa aikataulujen sopimista muihin opintoihin. Vaihtoehtoisia kursseja löytyy, joiden avulla jo perusopinnotkin voi mukauttaa omaa kiinnostustaan vastaavaksi. Kursseja on mahdollista suorittaa vaikka kaikki tarjolla olevat, jos niille riittää aikaa.

Opiskelu kannustaa luovuuteen

Kurssit suoritetaan pääosin erilaisissa projekteissa tai harjoitustöillä. Suoritusmuoto on essee- ja tenttikulttuuriin tottuneelle alkuun pelottavan omaehtoista ja vapaata. Varsinaisia tenttejä ei ole ollenkaan. Kun lopulta ymmärtää oman vastuun, mutta myös vapauden tehdä kurssisuoritukset muun muassa erilaisten mediatyökalujen avulla (video, valokuvaus, bloggaus jne.), alkaa myös ymmärtää käytännössä kriittistä medianlukutaitoa (tuottaminen ja lukeminen). Näin oma vastuullinen toimijuus kehittyy.

Heti opintojen orientaatiossa käy selväksi, että omalla luovuudella ja kokemuksella on merkitystä. Johdantokurssi suoritetaan opiskelijan oma mediamaailma ja käyttökokemus huomioiden. Kurssin läpäisemiseen vaadittavan tehtävän saa toteuttaa haluamallaan tavalla ja esimerkkeinä mainitaan video, blog, vlog, prezi tai vaikka facebook. Toki saa käyttää myös perinteistä esseemuotoakin, jos ei muuta rohkene käyttää. Itse päätin tehdä valokuvablogin, jossa analysoin kadunvarsimainonnan muovaamaa ihmisihannetta. Tarkkoja ohjeita tehtävään ei saa, joten on luotettava omaan kriittiseen arviointikykyyn ja ilokseni se kannattaa. Kauneus (1)

Viestinnän perusteissa tehdään muun muassa muuttumisleikki joksikin julkisuuden henkilöksi tai hahmoksi ja otetaan siitä selfie kännykällä. Muut arvaavat ketä opiskelija on yrittänyt imitoida. Lopuksi vielä analysoidaan, mitkä tekijät tekevät hahmosta tunnistettavan (yllättävän pienet). Etenkin taitokursseilla opetellaan luomaan ja käyttämään erilaisia medioita opetuksen tukena.

Perusopinnot kokoava Projektiopinnot on haastava. Tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa jokin mediakasvatuksen piiriin kuuluva projekti esimerkiksi jollekin yritykselle tai järjestölle. Jälleen kerran oma luovuus ja tapa tehdä ovat vapaat. Toteutan projektiani lyhytelokuvan muodossa ja jännitän miten koko kevään kestävä kurssi menee.

Teoreettinen puoli mediakasvatuksessa on hyvin laajaa. Myös alan jatkuvan kehittymisen uusia teorioita tulee jatkuvalla syötöllä. Perusopinnoissa tutustutaan kuitenkin alan perusteoksiin, jonka saa jälleen kerran opiskelija itse valita ja hyväksyttää kurssin vetäjällä. Itse löysin aarteen kirjaston kätköistä, joka on kylläkin vuodelta 1997 ja alaan nähden siis aika vanha, mutta silti oikea kultakaivos kriittiselle pohdinnalle. Douglas Kellnerin Mediakulttuuri avaa ajatuksia pohtimaan median käyttöä ja tarkoitusta ihan toisenlaisesta näkökulmasta. Muita teoreettisia käsitteitä, jotka tulevat kursseilla tutuksi on muun muassa monimediaistuminen, mediakonsortio, vuorovaikutuksellinen oppiminen, verkko-oppiminen, medialukutaito ja pelillisyys.

Mediakasvatus auttaa siis näkemään medioiden täyttämää maailmaa toisella tavalla ja tulemaan siitä tietoiseksi, sekä hyödyntämään sitä opetuksen ja oppimisen tukena. Hyötyä tällaisesta osaamisesta on tämän päivän työelämässä hurjasti. Nykyään on suuri kysyntä osaajille, joilla on viestinnän tai media-alan osaamista sillä enenevissä määrin eri toiminnot ja verkostot sijoittuvat verkkoon. Myös erilaisten yhteiskunnallisten toimintojen, kuten koulutuksen, muuttuessa enemmän verkkopainotteisiksi, tulee mediakasvatuksen osaaja tarpeelliseksi.

Koska oppiaineeseen hyväksytään vain vähän opiskelijoita, opiskelu on aina pienryhmäopetusta, ellei ole verkkokurssilla. Tämä mahdollistaa tutustumisen muihin opiskelijoihin, joiden taustat ovat melko heterogeenisia. Löytyy ainakin matematiikan, kasvatustieteen, viestinnän ja biologian pääaineista tulevia. Toisaalta tämä kuvaa myös sitä, miten poikkitieteellinen ala mediakasvatus on. Kursseilla on paljon keskustelua ja tietoa rakennetaan yhdessä alkaen alan käsitteistöstä. Toisaalta tämä on haastavaa, mutta haasteet opettavat pohtimaan asioita syvällisemmin. Tietoa ei enää ota annettuna vaan oppii pohtimaan ja luomaan sitä myös itse.

Suosittelen sivuainetta niille, jotka ovat kiinnostuneita opetuksesta sekä teknologian ja erilaisten sovellusten hyödyntämisestä opetuksessa tai alan tutkimuksesta ja kehittämisestä.

Opintojen rakenne

Perusopinnoissa (25 op) painottuvat erityisesti alan teoriapohjan lisäksi omaehtoinen median tuottaminen sekä median avulla kasvattaminen ja kouluttaminen. Perusopintojen ehkä yksi tärkeimmistä päämääristä on luoda opiskelijalle pohjaa kriittiseen mediankäyttöön niin tuottajana kuin lukijana. Opintokokonaisuuteen sisältyy Mediakasvatuksen perusteet (5op). Tämän kurssin voi myös suorittaa verkossa TVT1-kurssina (Pedagogisia ja oppimisteoreettisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön (5op)). Johdatus viestintään ja mediaan (4op) on kaikille niille pakollinen, joilla ei ole ennestään viestinnän opintoja. Verkko-opetus (3op) suoritetaan sen jälkeen kun teoriatietoa on hiukan jo kerääntynyt, sillä tarkoituksena on suunnitella verkkokurssi. Katsausta alan tutkimukseen voi hakea joko Audiovisuaalinen mediasivistys tai TVT2 (Tietoyhteiskunta, media ja verkkokulttuuri) kurssilta (4op). Jälkimmäinen toteutetaan kokonaan verkossa. Käytännön taitoa taas opetellaan Tieto-ja viestintäverkkojen käyttö, media-analyysi ja verkkovideokursseilla. Näistä tulee valita joku, mutta ne voi myös suorittaa halutessaan kaikki. Perusopintojen osaaminen osoitetaan Projektiopinnoissa (6op), jossa opiskelija hankkii itse paikan (koulu, yritys, järjestö tms.) johon suunnittelee ja toteuttaa mediakasvatukseen liittyvän projektin. Mahdollisuus on myös osallistua johonkin juuri meneillään olevaan projektiin, jonka puitteissa suunnittelee oman projektinsa.

Marita Mustajärvi
Neljännen vuoden opiskelija, joka näkee median valtarakenteet uudella tavalla

Kuvat | Marita Mustajärvi

Advertisements