Pakolaiskeskustelu puhuttaa – tai sitten ei

MUUTOS 2015 “Turvapaikanhakijat ja lahtelaiset viihtyivät ystävyysottelussa, uutisoi Ilta-Sanomat 30. syyskuuta. Docventures tekee turvapaikanhakijoista startup-yrittäjiä”, kuuluttaa Nyt-liite 9. syyskuuta. Samaa kertoo Ylen YLEX:n uutiset lisäten otsikkoonsa vielä – Docventures-kaksikon sanoin – “Maahanmuutto on aivotuontia. Useammin media tuntuu kuitenkin nostavan keskustelunaiheeksi Menkää kotiin jos ruoka ei kelpaa-kyltin kanssa pyörivän taksinkuljettajan kaltaisia puheenvuoroja (katso vaikka Nyt-liitteestä 5. lokakuuta). Jossain, kuten Etelä-Saimaassa 6. lokakuuta, näkee miniesseemäisiä kuvauksia Suomesta Syyriaa vastaavassa tilanteessa, pommitusten ja kuoleman keskellä. Missä ovat loput myönteiset, toiveikkaat ja innostavat uutiset?

Helsingin sanomat uutisoi 1. syyskuuta otsikolla “Villasukat tai aikaa – esimerkiksi näin voit auttaa”. Samainen tiedotusväline on julkaissut loppukesän ja syksyn mittaan juttuja aiheen kahdelta puolelta, vaikka se valoisampi puoli tuntuukin jääneen huomattavan kapeaksi. Mistäkö tämän voi päätellä? Muun muuassa siitä, että tuollainen valopilkku ylipäätään pomppaa keskustelunaiheeksi ja yllyttää mediakuluttajan päivittelemään arkista uutisointia aiheen synkistä puolista – puhumattakaan sen nettikommentoinnista. Vai nousevatko valonsäteet varjojen keskeltä uutisoinninaiheiksi sittenkin aivan yhtä usein kuin itse varjot? Mekö vain tartumme positiivisuuteen hanakammin, tiristämme aiheesta kuin aiheesta jok’ikisen pisaran ja ruodimme skandaalin viimeistäkin yksityiskohtaa kyllästymiseen saakka toistellen sensaatiohakuisesti itsellemme ja puolitutuille somessa katso katso, eikö olekin kuvottavaa? Ei, hetkinen, tämähän oli sitä groteskilla mässäilyä. Kuvia kuolleista lapsista ja loputtomista rautatiekiskoista. Kiihkeää shokkiuutisointia hyvällä tai pahalla.

Tipahditko? Hyvä. Shokkiuutisointi sekoittaa keskustelua tarjoamalla huomiota herättäviä sensaatiouutisia puheenvuoroina. Hyvät ja huonot uutiset pyöritellään ääripäästä riippumatta ensin median ja sitten mediakuluttajan (vaiko ehkä kuitenkin toisin päin?) käsittelyssä mahdollisimman suuriksi. Lopulta mediakuluttajan on mahdotonta enää erottaa uutisen sisällön merkitystä; lopulta uutisointi jakautuu kahtia, niin että jokainen uutinen on enää pelkkä kannanotto. Kannanotto keskusteluun – puolesta tai vastaan. Sillä, mitä alkuperäinen uutinen käsitteli, ei oikeastaan ole merkitystä. Otsikot edustavat kahta puolta, mustaa ja valkoista. Mediakuluttaja valitsee, kummalle puolelle kuuluu. Banderolleja heilutellaan ja mielenilmauksia järjestetään puolin ja toisin – ja media yrittää raportoinnissaan pysyä perässä.

Joko pakolaiskeskustelu kyllästyttää? Media tulvii sitä. Julkiset kulkuneuvot, kahvilat ja kaverin tuparit, missään ei voi välttyä aiheelta. Osa keskustelijoista on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan päättänyt leikkiä strutsia ja työntänyt päänsä hiekkaan. Tämä porukka ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, joka tarjoaa medialle aihetta uutismässäilyyn. Sitä tarjoavat ääripäät. Löövi kommentoi joitain viikkoja sitten Yle Suomelle, että aktiivisten vapaaehtoisten määrän hurja kasvu voitaisiin tulkita jopa eräänlaiseksi kansanäänestykseksi. Tämän vastakohtana voi sitten nähdä sen kolmannen porukan, jonka naamat – tai naamiot – komeilevat valtakunnallisen ja toisinaan kansainvälisenkin mediakuluttajan ruudulla. Kumpi näistä on mediaseksikkäämpää, villasukat vai lakanat?

Palataanpa vielä lopuksi tämän kirjoituksen ensimmäiseen lauseeseen. “Turvapaikanhakijat ja lahtelaiset viihtyivät ystävyysottelussa.” Yllättikö se? Jos otsikko aiheuttaa kulmien kohottelua, mietitäänpä hetki miksi näin on. Oho, saatoit ajatella. Enpä muista lahtelaisista uutisoitaneen noin positiivisesti viime aikoina. Tai: Enpä muista turvapaikanhakijoista uutisoitaneen noin positiivisesti viime aikoina. Tai: Enpä muista suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteishankkeista uutisoitaneen ollenkaan viimeaikoina. Otsikon voima perustuu mediakuluttajan taustaoletusten rikkomiseen. Taustaoletuksena otsikon kuvaamat kohtaamiset eivät jätä tilaa viihtymiselle, joten kuluttajan odotetaan yllättyvän. Taustaoletuksineen otsikko ottaa osaa aiempaan keskusteluun. Aiempi mediakeskustelu tulee helposti otettua itsestäänselvyytenä, annettuna faktana. Fakta tarkoittaa tosiasiaa, ja tosiasioiden välittäjänä mediaa pidetään kuninkaana.


Heini Vainikka
Kirjoittaja välttelee osallistumista ajankohtaiseen keskusteluun, mutta kirjoitti jutun pakon edessä.

Kuvat | Heini Vainikka

Mainokset