Sivuaine-esittelyssä sosiaalipsykologia

sosiaalipsyka1MITÄ SIVUAINEEKSI? Mistä sosiaalinen identiteetti muodostuu? Miksi ihmiset tekevät ryhmässä erilaisia päätöksiä kuin yksin? Mistä ennakkoluulot syntyvät? Sosiaalipsykologia tutkii yksilön ja sosiaalisen maailman välistä suhdetta ja sitä, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Sen keskeisiä tutkimuskohteita ovat ryhmäilmiöt, asenteet ja ennakkoluulot, arvot sekä sosiaalisen identiteetin ja todellisuuden rakentuminen.

Sosiaalinen maailma viittaa todellisuuteen, jossa ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sosiaalipsykologia korostaa ympäristön merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Ympäristömme ohjaa ajatteluamme, sillä se vaikuttaa siihen, mitä pidämme yhteiskunnassa tavallisena, arvostettuna tai sopivana. Nämä asiat puolestaan vaikuttavat käyttäytymiseemme ja tulkintoihimme muista ihmisistä. Olen kuullut sanottavan, että sosiaalipsykologia on ikään kuin sosiologian ja psykologian yhdistelmä. Mielestäni kuvaus on melko osuva.

Aloitin sivuaineopintoni toisen opiskeluvuotena ja valitsin sosiaalipsykologian yksinkertaisesta syystä: se kuulosti todella mielenkiintoiselta! Sitä se onkin. Opintojen sisältö tarkastelee monipuolisesti ihmisen sisäisen maailman, kuten emootioiden, subjektiivisten kokemusten ja kognition liitosta sosiaaliseen maailmaan, kuten yhteiskunnan arvoihin ja kulttuurisiin normeihin. Useimmat teoriat on helppo sitoa arkielämään, mikä tekee opiskelusta innostavaa. Pian huomaa analysoivansa omaa elämää sosiaalipsykologisten teorioiden kautta.

Selätä kirjatenttikammo

Sosiaalipsykologian oppiaine sijoittuu Helsingin yliopistossa valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sosiaalitieteiden laitokselle ja sen opiskelu on avointa kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Sivuaineopintojen aloittaminen on siis helppoa. Ainoa negatiiviseksi kokemani puoli sosiaalipsykologian opiskelussa ei ole sisällöllinen, vaan käytännöllinen: lähes kaikki kurssit johdantokurssia lukuunottamatta suoritetaan kirjallisuustentteinä. Se tarkoittaa sitä, ettei lähiopetusta järjestetä tarpeeksi ainakaan sivuaineopiskelijan näkökulmasta. Luentokursseille saa toki ilmoittautua, mutta valinnassa pääaineopiskelijat ovat etusijalla. Jatkuva lukeminen myös silloin, kun ei huvittaisi, on sivuaineen turhauttavin tekijä.

Kirjallisuustenteissä on kuitenkin positiivisetkin puolensa. Lukea ja opiskella voi silloin, kun itselle sopii. Kun aiheen kokee mielenkiintoiseksi, ei lukeminen tunnu pakottavalta, vaan lähes rentouttavalta. Tämä vaatii tietysti aikaa ja aitoa kiinnostusta! Oppiaineen kirjallisuus on suurimmaksi osaksi englanninkielistä, mikä on kehittänyt tieteellistä lukutaitoani. Vieraskielisyyttä ei kannata pelätä. Lisäksi tentit eivät mene päällekkäin kasvatustieteen tenttien kanssa, sillä Valtsikan tiedekuntatentit järjestetään lauantaisin. Monelle lauantai-aamun tentti voi ehkä kuulostaa painajaismaiselta, mutta itse olen kokenut ne varsin mukavina.

Toki olen saanut myös lähiopetusta! Sosiaalipsykologian sivuaineopintoihin kuuluu myös 15 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Yksi valinnoistani oli terveyden ja syömisen sosiaalipsykologian seminaari, jonka koin erityisen kiehtovana sekä aihepiiriltään, että suoritustavaltaan. Seminaari toi mielekästä vaihtelua lukupainotteiseen opiskeluun ja osoitti, kuinka moneen suuntaan sosiaalipsykologiaa voidaan soveltaa. Erilaista näkökulmaa tarjosi myös tieto- ja viestintäteknologian sosiaalipsykologian luentokurssi sekä Avoimen yliopiston kautta valittu positiivisen psykologian luentosarja, jota pystyi seuraamaan myös verkossa.

Olen opiskellut sivuainettani vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti, joten ”täydellistä” kokemusta nykyisestä sosiaalipsykologian tutkintorakenteesta minulla ei ole. Monen kurssin nimi on muuttunut ja samalla sisältöä on hienosäädetty, mutta kaiken kaikkiaan opintokokonaisuudet koostuvat samoista teemoista kuin aiemminkin.

sosiaalipsyka2

Arjen sosiaalipsykologiaa

Tieteenalan opiskelu on aiheuttanut sen, että sovellan sosiaalipsykologista teoriaa arkielämän tarkasteluun ja pohdin tavalliselta tuntuvia sosiaalisia tapahtumia analyyttisemmin. Pohtivalle luonteelle tämä lienee tyypillistä. Sosiaalipsykologia tukee ja täydentää kasvatustieteen opintoja paremmin kuin hyvin. Esimerkiksi näkökulmat ihmisen sosiaalisesta kehityksestä ja minuuden muodostumisesta ovat arvokasta täytettä pääaineopintoihimme. Kiinnostukseni kasvatustieteissä kohdistuu pitkälti yksilöllisiin ja oppimispsykologisiin sekä yhteiskunnallisiin painoalueisiin, joihin sosiaalipsykologia sopii mainiosti: jotkin teorioista esiintyvät myös kasvatustieteiden opinnoissa.

Parasta sosiaalipsykologian opinnoissa on ehdottomasti aiheiden kiinnostavuus ja teorioiden konkreettinen sovellettavuus sekä alan monipuolisuus. Oppiaineen sisällä voi opiskella toisistaan hyvinkin erilaisia asioita. Tuntuu hienolta, kun opittua soveltaa välillä jopa huomaamattaan. Oivalluksia syntyy monesti yllättäen, esimerkiksi silloin, kun huomaan oman argumentointini pohjautuvan sosiaalipsykologiaan kasvatustieteen kurssilla.

Kirjallisuussuoritusten takia sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoihin tutustuminen opintojen kautta on ollut valitettavan vähäistä. Antoisin hetki sivuaineopinnoissani olikin se, kun pääsin samaan seminaariin pääaineopiskelijoiden kanssa. Seminaarityöskentely oli todella mukavaa ja sain tutustua muihin opiskelijoihin. Suosittelen sivuainetta niille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisen psykologiasta ja sosiaalisista rakenteista sekä erityisesti näiden yhdistämisestä. Suosittelen myös, että pidät lukemisesta!


Elina Tervonen
Viidennen vuoden opiskelija, joka analysoi sosiaalista identiteettiään jatkuvasti

Kuvat | 1. Elina Tervonen | 2. Maiju-Leena Tommila

Advertisements