Iso Pyörä: miten käy yleisen ja aikuiskasvatustieteen?

EDUNVALVONTA Helsingin yliopisto on suuressa myllerryksessä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan omat oppiainemuutokset, yliopiston hallintorakenneuudistukset, epätietoisuutta aiheuttanut Iso Pyörä, koulutusleikkaukset ja niitä seuranneet YT-neuvottelut ovat olleet syksyn teema. Ei ole siis ihme, että epämääräisiltä tuntuvat muutokset ahdistavat opiskelijoita ja uudistukset ja leikkaukset menevät sekaisin. Lopussa myös Iso pyörä FAQ!

Mutta mikä on Iso Pyörä?

Iso Pyörä on koulutusuudistus, joka koskee kaikkia Helsingin yliopiston tiedekuntia ja koulutuksia. Sen tavoitteena on helpottaa tulevien opiskelijoiden alan valintaa ja opiskelijoiden liikkuvuutta koulutusten välissä. Suurin muutos tulee olemaan nykyistä laaja-alaisemmat, mahdollisesti useita koulutusaloja tai sisältökokonaisuuksia sisältävät kandiohjelmat ja erikoistavat maisteriohjelmat.

Selkeä etu uudistuksessa on se, ettei tulevaa uraansa pohtivan nuoren abiturientin tarvitse välttämättä vielä tietää tulevaisuuden ammattiaan, vaan hän voi lähteä ensin opiskelemaan laveammin hahmottuvaa tieteenalaa. Opintojen aikana hän voisi suunnata opintojaan paremman valinnaisuuden tai erilaisten “opintosuuntien” kautta ja päättää vasta kandivaiheen loppupuolella erikoistumisestaan.

Näin siis parhaimmillaan. Lisäksi tuleviin koulutuksiin luvataan lisää työelämärelevanssia ja sitä osaamisperustaisuutta, joka tuntuu olevan muotisana nyt kaikessa koulutuksessa.

highereducation12_01

Pyörä, joka lähti pyörimään jo ennen leikkauksia

Iso Pyörä ei itsessään ole säästötoimenpide, vaan jo pidemmän aikaa sitten käynnistetty kehityshanke. Kuitenkin samaan aikaan Suomen hallitus leikkaa ennennäkemättömiä summia koulutuksesta. Yliopistojen osalta suurimmat säästöt osuvat juuri meidän yliopistoomme.

Koulutusuudistuksen kanssa samanaikaisesti yliopistolla suunnitellaan siis isoja säästötoimenpiteitä. Yt-neuvotteluiden lisäksi yliopiston palveluorganisaatiota ollaan uudistamassa ja hallintoa keskittämässä. Myös tiedekuntarakenteita joudutaan miettimään uudestaan. Tulevaisuudessa Helsingin yliopistossa tulee olemaan korkeintaan viisi tiedekuntayksikköä, joista keskuskampuksella sijaitsisi nykyisen viiden sijaan yksi tai kaksi.

Säästötoimilla tulee varmasti olemaan suuret vaikutukset opetukseen. Vielä emme kuitenkaan voi olla varmoja siitä, miten tämä näkyy Isossa Pyörässä. Toistaiseksi koulutusuudistusta suunnitellaan riippumatta muista uudistuksista.

Käyttäytymistieteellinen palapeli ja kasvatustieteellinen identiteetti

Ennen Isoa Pyörää ja muita muutoksia tapahtuu myös käyttiksen sisällä muutoksia. Psykologian ja logopedian koulutukset siirtyvät vuoden 2017 alkuun mennessä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Samalla fonetiikka muuttaa takaisin humanistiseen tiedekuntaan ja kognitiotieteen uudesta tiedekunnasta käydään parhaillaan neuvotteluita. Jäljelle nykyiseen tiedekuntaamme jäävät siis vain kasvatustieteelliset koulutukset, ja tämä tarkoittaa samalla sitä, että Isoa Pyörää suunnitellaan hallinnossamme vain kasvatustieteellisten koulutusten osalta. Lähtevien koulutusten osalta uudistukset toteutuvat niiden tulevissa tiedekunnissa.

siltis1

Miten kasvatustieteelliset koulutukset sitten taipuvat Ison Pyörän linjauksiin? Varmasti hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi humanistiset alat. Kasvatustietellisten alojen koulutukset ovat pääosin professiokoulutuksia, eli ne valmistavat opettajan ammattiin. Opettajaksi valmistuakseen opiskelijan on opiskeltava tietyt opintokokonaisuudet, jotka määritellään laissa. Opettajankoulutus sisältää siis paljon pakollisia opintoja, jotka eivät mahdu kaikki maisterivaiheeseen. Erikoistuminen pitää aloittaa siis jo kandivaiheessa. Ennen tätä pitää kuitenkin vielä arvioida opiskelijoiden soveltuvuus. Lisäksi koulutustarve määräytyy pitkälti työelämän vaatimusten eli koulun mukaan. Kentällä tarvitaan erilaisia opettajia ja kasvatuksen ammattilaisia. Tarvitaan luokanopettajia, aineenopettajia, erityisopettajia ja niin edelleen.

Sitten on meitä asiantuntijoita, jotka työllistymme hyvin erilaisiin tehtäviin ja organisaatioihin koulujen ulkopuolelle. Tämä ei tarkoita, etteivätkö opettajat olisi asiantuntijoita – he nimittäin ovat. Käytän näitä termejä vain erottaakseni opettaja-asiantuntijat ja generalisti-asiantuntijat toisistaan. Joka tapauksessa, yleisen ja aikuiskasvatustieteen näkökulma on usein huomattavasti opettajankoulutusta ja sen didaktista painotusta laajempi. Tarkastelun kohteena on paitsi koulut, myös muut yhteiskunnan instituutiot sekä työelämän organisaatiot. Tiedekuntamme kandiohjelmia suunnitellessa asiantuntijan ja opettajan koulutukset onkin nähty toisistaan erillisinä.

Silti koulutuksissa on myös paljon yhteistä, mitä emme välttämättä edes ole tulleet ajatelleeksi. Niin meillä kuin opettajankoulutuksen kasvatustieteessä korostuu oppimisen psykologiset ja ryhmäilmiöt sekä vuorovaikutusprosessit. Eikä opettajankoulutuksen kasvatustieteen didaktisesta painotuksestakaan olla kaikkialla yksimielisiä. Tiedekunnassamme käydyssä keskustelussa onkin noussut esiin laajalti kasvatuspsykologisten sisältöjen lisääminen läpi koulutusten. Lisäksi myös opettajankoulutuksessa on tarvetta kriittiselle ja yhteiskunnalliselle kasvatustieteelle. Sattumalta kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri on myös opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteellisen tutkimuksen toinen painopistealue oppimisen ja vuorovaikutuksen lisäksi.

haalari

Oppiainerajat ylittävälle tutkimukselle on kuitenkin siis tilaa ja mielestäni myös kysyntää. Yhteistyö yleisen ja aikuiskasvatustieteen, opettajankoulutuksen oppimispsykologisen ja ertiyispedagogiikan tutkimuksen ja opetuksen välillä voisi sekä kehittää asiantuntijaksi valmistuvien psykologista osaamista että vastata koulumaailman lisääntyvään erityisopettajien kysyntään. Myös työelämän oppimisen ja organisaatioiden muutoksen tutkimukselle on tilaa, eikä sen paikkaa tulevassa kasvatustieteiden koulutusten kokonaisuudessa ole kyseenalaistettu.

Kasvatustieteiden tulevaisuus

Mitä tiedekuntamme koulutuksille sitten käy? Koulutusuudistusta on suunniteltu tiedekunnassamme läpi syksyn erilaisissa toimielimissä ja työryhmissä sekä avoimissa keskustelutilaisuuksissa. Tiedekunta on järjestänyt tiedekunnan opiskelijoille ja henkilökunnalle kaksi pop up -keskustelutilaisuutta ja Condus yhden keskustelutilaisuuden. Viimeksi Isosta Pyörästä keskusteltiin tiedekuntaneuvostossa 8.12., jolloin päätettiin, mitkä alustavat ehdotukset viedään eteenpäin yliopiston opintoasiainneuvoston keskusteltavaksi.

Tiedekuntaneuvoston päätöksistä ei ole vielä tässä vaiheessa ehditty tiedottaa, mutta tähän mennessä keskustelu on pyörinyt ainakin neljän eri kandiohjelman tai opintosuunnan ympärillä. Keskustelluissa malleissa ainakin yleisen ja aikuiskasvatustieteen, luokanopettajan, lastentarhanopettajan sekä koti- ja käsityötieteen linjat erotetaan toisistaan jo hakuvaiheessa. Erityispedagogiikkaa on tarkoitus lisätä erillisinä tieteenalaopintoina valittavaksi kaikkiin koulutuksiin. Lisäksi yleisen ja aikuiskasvatustieteen koulutusta oltaisiin mahdollisesti vahvistamalla erityispedagogiikan asiantuntijalinjalla, jolloin sekä aloituspaikat että oppimispsykologiset sisällöt koulutuksessa lisääntyisivät. Maisterivaiheen koulutuksia tullaan suunnittelemaan tarkemmin, kunhan kanditutkinnot saadaan lyötyä lukkoon.

kello

Koulutusten rakenteet tulevat muuttumaan, samoin se, miten niistä puhutaan. Nykyiset pääaineet eivät kuitenkaan katoa tulevista koulutuksista. Ne vain muuttavat muotoaan erilaisiksi opintokokonaisuuksiksi, joilla tulee olemaan hieman erilaiset nimet.

Seuraavaksi näitä malleja sekä muiden tiedekuntien alustavia ehdotuksia käsitellään 14.12. opintoasiainneuvostossa, jossa yliopiston koulutuksia katsotaan kokonaisuutena. Isosta Pyörästä puhutaan tiedekunnassamme seuraavan kerran opetuksen kehittämispäivässä 16.12.

Iso Pyörä FAQ

Miten uudistus vaikuttaa nykyisiin opiskelijoihin? Siirrytäänkö uuteen malliin vai saanko suorittaa sen tutkinnon loppuun, jota olen päässyt opiskelemaan?

Ison Pyörän tavoitteena on, että muutokset astuvat voimaan syksyllä 2017. Siihen sisältyy kuitenkin siirtymäaika, jonka puitteissa turvataan opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun nykyisen mallin mukaisesti. Lyhyesti: saat suorittaa tutkintosi niiden tutkintovaatimusten mukaan, jotka olivat voimassa aloittaessasi opinnot.

Onko yleisestä ja aikuiskasvatustieteestä tulossa Opettajankoulutuslaitoksen asiantuntijalinja?

Yleinen ja aikuiskasvatustiede on jo nyt asiantuntijatehtäviin valmistava koulutuslinja. Käyttäytymistieteiden laitokselta on siirtymässä pois käytännössä kaikki muut oppiaineet paitsi yleinen ja aikuiskasvatustiede. Sen myötä Käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta on tulossa laitokseton tiedekunta, jolloin nykyistä Opettajankoulutuslaitosta ei enää tule olemaan olemassa sellaisenaan. Tämä muutos oli tulossa jo ennen isoa pyörää. Kuten yllä on mainittu, tulevaisuudessa keskustakampuksella saattaa olla vain yksi tai kaksi isoa tiedekuntaa.

Tuleeko nyt yleisestä ja aikuiskasvatustieteestäkin enemmän opettajakeskeinen koulutus? Miten käy oppiaineemme yhteiskunnallisen puolen?

Koulutuksessamme laadittiin vastikään uudet tutkintovaatimukset, joissa nykyiset kolme painopistealuetta (kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri eli KYK, oppiminen ja opetus sekä oppiminen työelämässä) ovat edelleen – tosin hieman eri nimillä. Jokaisella painopistealueella on opetuksen lisäksi myös vahvaa tutkimusta. Sen vuoksi ei näytä todennäköiseltä, että painopistealueista luovuttaisiin, eikä sitä ole suunniteltu työryhmien esittämissä malleissakaan. Työryhmien laatimat mallit löytyvät Flammasta  ja niitä on myös käsitelty Iso pyörä käyttiksessä -blogissa. Opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteellisen tutkimuksen painoalat ovat Oppiminen ja vuorovaikutus sekä Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri, joten yhteiskunnallista ja kriittistä tutkimusta tulee olemaan yhtä vahvasti myös tulevaisuudessa. Entistä parempi yhteistyö kasvatustieteellisessä tutkimuksessa onkin varteenotettava mahdollisuus myös muilla painopistealueilla ja esimerkiksi kasvatuspsykologiasta löytynee ammennettavaa myös aikuiskasvatustieteilijöille. Yhdistymisessä piilee siis myös mahdollisuuksia. AKK:n ja Peducan edunvalvojat pitävät huolta siitä, että meitä yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoita kuullaan kaikissa niissä tilaisuuksissa, jotka ovat opiskelijoille avoimia. Marraskuussa pidetyssä AKK:n ja Peducan keskustelutilaisuudessa on kuultu opiskelijoita ja niitä huolenaiheita, joita iso pyörä on herättänyt. Koulutusohjelmien tarkat, lopulliset sisällöt selviävät toki vasta myöhemmin. Uusimmat ehdotukset koulutusohjelmista on nekin esitelty Iso pyörä käyttiksessä -blogissa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Miten voin vaikuttaa?

Tiedekuntaneuvosto on nyt jättänyt alustavan mallin opintoasianneuvostolle. Seuraavaksi on Opintoasiainneuvoston kokous 14.12., jossa katsotaan muiden tiedekuntien ehdotuksia ja mietitään koulutuksia yliopistotasolla. Toistaiseksi on vielä avointa, perustetaanko keväällä uusia työryhmiä ja saadaanko myös niihin opiskelijaedustusta. Sillä välin voit osallistua käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämispäivään 16.12. Päivän teema on “Osaamisperustaisuus ja arviointi opetuksessa ja tutkinnoissa”. Vaikuttaa voi myös olemalla yhteydessä AKK:n ja Peducan edunvalvontavastaaviin. On tärkeää, että opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin, ja parhaiten se onnistuu pitämällä yhteyttä edunvalvontavastaaviin! He ovat olemassa kuunnellakseen jokaisen opiskelijamme huolia koulutuksemme tulevaisuudesta.

Älä jää pyörän alle! Seuraa näitä:

Iso pyörä käyttiksessä -blogi

Flamma: Iso pyörä käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa


Jussi Järvinen
Vivi Vaissi

Kuvat | 1. Conduksen käyttispyöräblogi | 2.-4. Aikuiskasvatuksen Kilta

Mainokset